Pelastustoimen rahoitus hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden toiminnan rahoituksesta vastaa valtio. Rahoitus on laskennallista ja yleiskatteellista. Laskennallinen rahoitus tarkoittaa sitä, että rahoitus määräytyy sellaisten laskennallisten tekijöiden perustella, mitkä huomioivat alueiden välisiä eroja kustannuksiin vaikuttavissa tekijöissä. Pelastustoimen laskennallinen osuus vuoden 2025 yleiskatteisesta rahoituksesta oli 2,2 prosenttia. Alueella on päätösvalta saamansa rahoituksen kohdentamisesta eri toimintoihin.  

Pelastustoimen laskennallinen rahoitus pohjautuu kolmeen rahoituskriteeriin: asukasmäärä 65%, riskitekijät 30% ja asukastiheys 5%.

Hyvinvointialueiden pelastustoimen rahoitus oli 498,6 miljoonaa euroa vuonna 2023. Rahoitus oli 46,2 miljoonaa euroa toteutuneita kustannuksia alhaisempaa. Vuonna 2023 hyvinvointialueiden pelastustoimen nettokäyttökustannukset olivat noin 111 euroa asukasta kohden ja vaihteluväli 70-160 euroa asukasta kohden. Asukaskohtaisiin nettokäyttökustannuksiin vaikuttavat muun muassa kaupunkiasutusrakenne, riskikohteet ja perityt toimenpidemaksut.

Asukaskohtainen nettokäyttökustannus hyvinvointialueittain, 2023

Vuonna 2023 pelastustoimen nettokäyttökustannukset olivat keskimäärin 111 euroa asukasta kohden. Vantaa-Kerava ja Keski-Uusimaa 70, Länsi-Uusimaa 74, Helsinki 78, Pirkanmaa 81, Varsinais-Suomi 84, Kanta-Häme 88, Pohjanmaa 92, Pohjois-Pohjanmaa 93, Päijät-Häme 100, Pohjois-Karjala 103, Keski-Suomi 113, Etelä-Pohjanmaa 116, Keski-Pohjanmaa 122, Satakunta 124, Kymenlaakso 126, Etelä-Karjala 136, Itä-Uusimaa 136, Pohjois-Savo 137, Kainuu 139, Lappi 152, Etelä-Savo 160.
 
Pelastustoimen suurimmat kuluerät ovat henkilöstökulut, vuokrakulut ja palvelujen ostot. Osaava henkilöstö on pelastustoimen toiminnan ydin. Henkilökustannusten osuus koko kulurakenteesta on lähes 60 prosenttia. Tulevina vuosina henkilöstökulujen nousupainetta aiheuttavat muun muassa henkilöstön lisäystarpeesta aiheutuvat palkka- ja muut henkilöstökulut, palkkaratkaisut ja palkkaharmonisaatio.

Henkilöstökulut 56%, vuokrakulut 15,2%, palveluiden ostot 12,7%, muut toimintakulut 7,9%, aineet, tavarat ja tarvikkeet 5%, poistot ja arvonalentumiset 2,5% ja avustukset 0,4%.

Pelastustoimelle kuuluvien lakisääteisten palveluiden tuottamiseksi tarvitaan suorituskykyä niin palveluverkon, osaamisen ja suorituskyvyn kuin käytettävän kaluston suhteen. Palveluverkko muodostuu paloasemaverkostosta yhdessä kaluston kanssa. Kalustoa ovat erilaiset ajoneuvot, veneet, öljyntorjuntakalusto sekä muu kalusto. Pelastustoimen kalusto on osin vanhentunutta, mikä ilmenee pelastustoimen investointitarpeissa.

Sopimuspalokunnat ovat keskeinen toimija niin harvaan asutuilla alueilla kuin kaupungeissakin. Maaseudulla merkittävä osa sopimuspalokunnista on ensilähdön palokuntia, kun taas kaupunkialueilla sopimuspalokunnissa korostuvat tukitehtävät. Pelastustoimen palveluiden tuotantorakenne on kustannustehokas sopimuspalokuntatoiminnan ansiosta.

Pelastustoimen rahoituksen riittävyyttä haastavat kasvava pelastajatarve, turvallisuusympäristön muutokseen ja siihen varautumiseen liittyvät kustannukset sekä investointitarpeet muun muassa tietojärjestelmiin ja pelastuskalustoon. Hyvinvointialueiden talouden säästöt haastavat tulevina vuosina myös pelastustoimen palveluita ja niiden kehittämistä.  

Lisätietoja:
Pelastustoimen palveluiden ja talouden tila koskien vuotta 2023 | SM julkaisuLinkki toiselle sivustolle
Aluevaltuutetun opasLinkki toiselle sivustolle
Opas hyvinvointialueiden investointisuunnitelmien laadintaan | VMLinkki toiselle sivustolle