Väestönsuojia käytettäisiin sotilaallisen uhkan aikana

Väestönsuojat antavat väestölle suojaa erityisesti sotilaallista uhkaa vastaan siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat. Väestönsuojat suojaavat räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennusten sortumilta, paineaalloilta, säteilyltä sekä terveydelle vaarallisilta aineilta.

Vuoden 2020 alussa Suomessa oli 54 000 väestönsuojaa ja niissä oli yhteensä 4,4 milj. suojapaikkaa. Pääosa suojista (noin 85 %) on asuin- ja liikekiinteistöjen yhteydessä olevia yksityisiä, talokohtaisia teräsbetonisuojia. Myös useamman kiinteistön yhteisiä kalliosuojia on käytössä.

Väestönsuojat ovat hyötykäytössä normaalioloissa

Useimmiten väestönsuojat ovat normaalioloissa muussa käytössä, esimerkiksi harrastustiloina tai varastoina. Tämä on hyödyllistä, sillä kun tiloja käytetään, myös huollon tarpeet ilmenevät nopeammin. Suojaa tulee normaalioloissa käyttää siten, että suoja säilyy toimintakuntoisena. Edellytyksenä on, että suoja voidaan tyhjentää ja laittaa käyttökuntoon 72 tunnissa.

Väestönsuojien rakentamisvelvollisuus koskee koko maata. Pelastuslain mukaan väestönsuoja on rakennettava rakennustyön yhteydessä rakennuttajan kustannuksella sellaiseen rakennukseen tai samalla tontilla olevaan rakennusryhmään, jonka kerrosala on vähintään 1200 m2 ja jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Teollisuusrakentamisessa kerrosalan raja on 1500 m2.

Lisätietoja

Jarkko Häyrinen, Pelastusylitarkastaja 
sisäministeriö, Pelastusosasto, Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta -yksikkö 0295488436