Väestönsuojia käytettäisiin sotilaallisen uhkan aikana

Väestönsuojat antavat väestölle suojaa erityisesti sotilaallista uhkaa vastaan siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat. Väestönsuojat suojaavat räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennusten sortumilta, paineaalloilta, säteilyltä sekä terveydelle vaarallisilta aineilta.

Vuoden 2022 Suomessa oli  noin 50 500 väestönsuojaa ja niissä oli yhteensä noin 4,8 miljoonaa suojapaikkaa. Pääosa suojista (noin 85 %) on asuin- ja liikekiinteistöjen yhteydessä olevia yksityisiä, talokohtaisia teräsbetonisuojia. Myös useamman kiinteistön yhteisiä kalliosuojia on käytössä.

Väestönsuojat ovat hyötykäytössä normaalioloissa

Useimmiten väestönsuojat ovat normaalioloissa muussa käytössä, esimerkiksi harrastustiloina tai varastoina. Tämä on hyödyllistä, sillä kun tiloja käytetään, myös huollon tarpeet ilmenevät nopeammin. Suojaa tulee normaalioloissa käyttää siten, että suoja säilyy toimintakuntoisena. Edellytyksenä on, että suoja voidaan tyhjentää ja laittaa käyttökuntoon 72 tunnissa.

Väestönsuojien rakentamisvelvollisuus koskee koko maata. Pelastuslain mukaan väestönsuoja on rakennettava rakennustyön yhteydessä rakennuttajan kustannuksella sellaiseen rakennukseen tai samalla tontilla olevaan rakennusryhmään, jonka kerrosala on vähintään 1200 m2 ja jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Teollisuusrakentamisessa kerrosalan raja on 1500 m2.