Suurin osa rikoksista on omaisuus- ja liikennerikoksia

Vuosittain Suomen poliisin tietoon tulee noin puoli miljoonaa rikosta. Näistä noin puolet on omaisuusrikoksia. Liikennerikoksia ovat noin neljännes.

Eri rikoslajien kehitys riippuu paitsi rikollisuuden todellisesta lisääntymisestä tai vähenemisestä, myös siitä, miten aktiivisesti rikosten uhriksi joutuneet ilmoittavat niistä poliisille. Ilmitulleiden rikosten määrään vaikuttaa myös viranomaisten valvonnan tehokkuus ja se miten valvontaa suunnataan.

Viime vuosikymmenien merkittävin piirre on ollut varkausrikosten kasvun pysähtyminen ja rikollisuuden kääntyminen laskuun. Petosrikollisuus on sen sijaan kasvanut merkittävästi 2000-luvulla.

Poliisin tietoon tulleet rikokset vuosina 1983–2015. Kaikki rikokset ja varkausrikokset (10 000 asukasta kohti), pahoinpitelyrikokset ja rattijuopumukset (100 000 asukasta kohti). Lähde Rikollisuus Suomessa -raportti 2015.

Yleisin varastettu esine polkupyörä

Vain pieni osa omaisuusrikoksista tulee poliisin tietoon. Erityisesti vähemmän arvokkaaseen irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat rikokset ovat todellisuudessa paljon yleisempiä kuin mitä poliisin tilastoista ilmenee. Polkupyörä on yleisin varastettu esine. 2000-luvulla pyörävarkaudet olivat kolmanneksen kaikista kotitalouksiin kohdistuneista varkauksista. 2010-luvulla osuus on ollut jopa puolet.

Yli puolet poliisin tietoon tulleista rikoksista on liikennerikoksia. Kaksi kolmasosaa liikennerikoksista on nopeusrajoitusten rikkomisia. Vuonna 2015 liikennerikoksia oli noin 432 000 (pois lukien rattijuopumukset). Liikenteessä kuoli 260 ihmistä vuonna 2015. Yhtä vähän liikenteessä kuolleita oli viimeksi 1940-luvulla. Liikennekuolemista noin viidennes on rattijuopumustapauksia.

Henkirikoksilla ja alkoholilla kiinteä yhteys

Henkirikollisuuden taso on ollut laskeva 1990-luvun puolivälistä lähtien. Eniten henkirikoksia tapahtuu syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten kesken.

Rikokset liittyvät kiinteästi alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuonna 2015 Suomessa tapahtui 84 henkirikosta. Korkeimmillaan riski joutua henkirikoksen uhriksi on aikuisilla miehillä 25 ja 60 ikävuoden välillä ja aikuisilla naisilla 40 ja 50 ikävuoden välillä.

Suomessa henkirikollisuuden asukaslukuun suhteutettu taso on selvästi matalampi kuin Venäjän ja Baltian maiden, mutta korkeampi kuin läntisten naapurimaittemme. Ero muihin Pohjoismaihin muodostuu pääosin syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten alkoholisidonnaisista rikoksista. Työssä käyvän väestön rikollisuustaso ei eroa Suomessa muista Pohjoismaista.

Lähde: Rikollisuustilanne 2015 (Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)