Suurin osa rikoksista on omaisuus- ja liikennerikoksia

Poliisin tietoon tulee vuosittain lähes miljoona rikosta tai rikkomusta (vähäiset rikokset), joista noin puolet on liikennerikkomuksia. Muista rikoksista ja rikkomuksista puolet on omaisuusrikoksia ja neljännes liikennerikoksia.

Eri rikoslajien kehitys riippuu paitsi rikollisuuden todellisesta lisääntymisestä tai vähenemisestä, myös siitä, miten aktiivisesti rikosten uhriksi joutuneet ilmoittavat niistä poliisille. Ilmitulleiden rikosten määrään vaikuttaa myös viranomaisten valvonnan tehokkuus ja se miten valvontaa suunnataan.

Viime vuosikymmenien merkittävin piirre on ollut varkausrikosten kasvun pysähtyminen ja rikollisuuden kääntyminen laskuun. Petosrikollisuus on sen sijaan kasvanut merkittävästi 2000-luvulla.

Yleisin varastettu esine polkupyörä

Polkupyörävarkaudet ovat yleisin kotitalouksiin ja yksityishenkilöihin kohdistuva varkaustyyppi. Polkupyörävarkauksien määrä on kuitenkin pitkään jatkuneen kasvun jälkeen tasaantunut tai jopa kääntynyt laskuun. Myös automurtojen määrä on vähentynyt 2000-luvun alusta, ja myös liikemurroissa on huomattavaa laskua.

Varkausrikokset ovat yleisempiä kaupunkimaisissa ympäristöissä. Uudellamaalla varkausrikosten esiintyvyys on moninkertainen muuhun Suomeen nähden. Euroopan mittakaavassa Suomi kuuluu vähäisen omaisuusrikollisuuden maihin.

Liikenneturvallisuus kehittynyt myönteiseen suuntaan

Yli puolet poliisin tietoon tulleista rikoksista on liikennerikoksia. Kolme neljäsosaa liikennerikoksista on nopeusrajoitusten rikkomisia. Vuonna 2018 liikennerikoksia oli noin 510 000 (pois lukien rattijuopumukset). Liikenteessä kuoli 226 ihmistä vuonna 2018. Yhtä vähän liikenteessä kuolleita oli viimeksi 1940-luvulla. Liikennekuolemista 13 % oli rattijuopumustapauksia.

Henkirikoksilla ja alkoholilla kiinteä yhteys

Vuonna 2018 Suomessa tehtiin 95 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta. Henkirikosten määrä kasvoi 28 prosenttia edellisvuoden tasosta, mutta oli edelleenkin selvästi alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason. Henkirikollisuuden yli kaksikymmentä vuotta jatkunut lähes yhtäjaksoinen väheneminen kuitenkin päättyi.

Henkirikollisuutta hallitsee syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten keskinäinen väkivalta. Rikokset liittyvät kiinteästi alkoholinkäyttötilanteisiin.

Suomen henkirikollisuuden asukaslukuun suhteutettu taso on matalampi kuin Venäjän ja Baltian maiden, mutta korkeampi kuin läntisten naapurimaittemme. Ero muihin Pohjoismaihin muodostuu pääosin syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten alkoholisidonnaisista rikoksista. Työssä käyvän väestön rikollisuustaso ei Suomessa juurikaan eroa muista Pohjoismaista.

Lähde: Rikollisuustilanne 2018 (Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)

Lisätietoja

Ari Evwaraye, Strategiapäällikkö/strategichef, vv. 
sisäministeriö, Hallinto- ja kehittämisosasto, Strateginen ohjaus ja kehittäminen 0295488373