Suurin osa rikoksista on omaisuus- ja liikennerikoksia

Poliisin tietoon tulee vuosittain lähes miljoona rikosta tai rikkomusta (vähäiset rikokset), joista noin puolet on liikennerikkomuksia. Muista rikoksista ja rikkomuksista puolet on omaisuusrikoksia ja neljännes liikennerikoksia.

Eri rikoslajien kehitys riippuu paitsi rikollisuuden todellisesta lisääntymisestä tai vähenemisestä, myös siitä, miten aktiivisesti rikosten uhriksi joutuneet ilmoittavat niistä poliisille. Ilmitulleiden rikosten määrään vaikuttaa myös viranomaisten valvonnan tehokkuus ja se miten valvontaa suunnataan.

Viime vuosikymmenien merkittävin piirre on ollut varkausrikosten kasvun pysähtyminen ja rikollisuuden kääntyminen laskuun. Petosrikollisuus on sen sijaan kasvanut merkittävästi 2000-luvulla.

Yleisin varastettu esine polkupyörä

Vain pieni osa omaisuusrikoksista tulee poliisin tietoon. Erityisesti vähemmän arvokkaaseen irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat rikokset ovat todellisuudessa paljon yleisempiä kuin mitä poliisin tilastoista ilmenee. Polkupyörä on yleisin varastettu esine. 2000-luvulla pyörävarkaudet olivat kolmanneksen kaikista kotitalouksiin kohdistuneista varkauksista. 2010-luvulla osuus on ollut jopa puolet.

Liikenneturvallisuus kehittynyt myönteiseen suuntaan

Yli puolet poliisin tietoon tulleista rikoksista on liikennerikoksia. Kolme neljäsosaa liikennerikoksista on nopeusrajoitusten rikkomisia. Vuonna 2017 liikennerikoksia oli noin 498 000 (pois lukien rattijuopumukset). Liikenteessä kuoli 224 ihmistä vuonna 2017. Yhtä vähän liikenteessä kuolleita oli viimeksi 1940-luvulla. Liikennekuolemista noin viidennes on rattijuopumustapauksia.

Henkirikoksilla ja alkoholilla kiinteä yhteys

Henkirikollisuuden taso on ollut laskeva 1990-luvun puolivälistä lähtien. Eniten henkirikoksia tapahtuu syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten kesken.

Rikokset liittyvät kiinteästi alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuonna 2017 Suomessa tapahtui 73 henkirikosta. Korkeimmillaan riski joutua henkirikoksen uhriksi on aikuisilla miehillä 25 ja 60 ikävuoden välillä ja aikuisilla naisilla 40 ja 50 ikävuoden välillä.

Suomessa henkirikollisuuden asukaslukuun suhteutettu taso on selvästi matalampi kuin Venäjän ja Baltian maiden, mutta korkeampi kuin läntisten naapurimaittemme. Ero muihin Pohjoismaihin muodostuu pääosin syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten alkoholisidonnaisista rikoksista. Työssä käyvän väestön rikollisuustaso ei eroa Suomessa muista Pohjoismaista.

Lähde: Rikollisuustilanne 2017 (Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)