Suurin osa rikoksista on omaisuus- ja liikennerikoksia

Rikosten kokonaismäärä on ollut viime vuosikymmeninä pääosin laskusuuntainen. 

Määrällisesti suurin osa rikoksista on omaisuus- ja liikennerikoksia. Omaisuusrikokset muodostavat rikosten kokonaismäärästä hieman alle puolet ja liikennerikokset noin viidenneksen.

Eri rikoslajien kehitys riippuu rikollisuuden todellisen lisääntymisen tai vähenemisen lisäksi siitä, miten aktiivisesti rikosten uhriksi joutuneet ilmoittavat niistä poliisille. Ilmi tulleiden rikosten määrään vaikuttaa myös viranomaisten valvonnan tehokkuus ja se, miten valvontaa suunnataan.

Lisäksi tilastoituun rikollisuuteen vaikuttavat esimerkiksi lainsäädännön muutokset ja rikosten kirjaamisessa tapahtuneet muutokset.

Henkirikoksilla ja päihteillä kiinteä yhteys

Henkirikollisuuden määrä on Suomessa selvästi alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason. Valtaosa henkirikoksista on miesten välistä rikollisuutta. Huomattava osa henkirikosten osapuolista on päihteiden ongelmakäyttäjiä.

Suurin osa henkirikoksista kohdistuu tuttaviin tai perheenjäseniin. Henkirikokset tapahtuvat yleisimmin yksityisasunnoissa. On erittäin harvinaista, että teko kohdistuisi tuntemattomaan. Vuonna 2022 Suomessa tehtiin 83 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta.

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset muodostivat kahdeksan prosenttia kaikista rikoksista. Valtaosa näistä rikoksista on pahoinpitelyrikoksia.

Nuorten väkivaltarikollisuudessa kasvua viime vuosina

Alle 21-vuotiaiden epäillyt varkaudet, pahoinpitelyt ja vahingonteot ovat vähentyneet edellisen kymmenen vuoden aikana lukuun ottamatta väkivaltarikollisuutta, joka on kääntynyt poliisin tilastoissa nousuun vuosina 2020–2022. Vahvinta kasvu on ollut alle 15-vuotiailla ikäryhmässä, jossa pahoinpitelyrikokset ovat olleet nousussa vuodesta 2016 lähtien. Alle 15-vuotiailla rikosepäilyt ovat kuitenkin edelleen harvinaisempia kuin 15–20-vuotiailla.

Tyypillisimpiä nuoriin kohdistuneita rikoksia ovat varkaudet, omaisuuden tuhoaminen sekä uhkailun ja kiusaamisen kohteeksi joutuminen.

Omaisuusrikokset ovat siirtyneet yhä enemmän verkkoon

Suurin osa rikoksista on omaisuusrikoksia, kuten varkauksia ja vahingontekoja. Ne muodostavat rikosten kokonaismääräistä hieman alle puolet. Varkausrikokset ovat yleisimpiä kaupungeissa, ja tyypillisin yksityishenkilöihin kohdistuva omaisuusrikos on polkupyörävarkaus.

Vaikka omaisuusrikokset ovat pitkällä aikavälillä laskeneet, samalla ne ovat siirtyneet yhä enemmän verkkoon ja niin sanottujen tietoverkkoavusteisten petosten määrät ovat kasvanut. 

Vuonna 2022 viranomaisten tietoon tulleiden petosrikosten määrä oli 20 vuoden tarkastelujakson korkein. Kasvun yhtenä syynä on verkkoasioinnin kasvu.

Päihteet ja ajonopeus liikennevalvonnan keskeisiä kohteita

Päihteet ja ajonopeudet ovat keskeisiä poliisin valvonnan kohteita. Liikenneturvallisuustyössä nuoret ovat erityisen tärkeä kohderyhmä. Liikenneonnettomuuksissa nuoret ovat yliedustettuina, ja vakaviin onnettomuuksiin liittyy tyypillisesti liian suuri ajonopeus ja tieltä suistuminen. 

Liikennerikosten määrä väheni noin 11 prosenttia vuodesta 2021. Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset vähenivät edellisvuoden tavoin vuoden 2020 korkeista lukemista. Rattijuopumusten määrä oli alhaisempi kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla. Törkeiden rattijuopumusten osuus viranomaisten kirjaamista rattijuopumusrikoksista on laskenut viimeisenä vuosikymmenenä.

Lähteenä on käytetty Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Rikollisuustilanne 2022 -tutkimusta. Tutkimus tarkastelee rikollisuuskehitystä tutkimusten ja tilastojen valossa.