Suomen tavoitteet siviilikriisinhallinnassa
Suomen osallistumista siviilikriisinhallintaan ohjaa siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan sekä siviilikriisinhallintalaki.
Suomen tavoitteena on, että kansainvälinen siviilikriisinhallinta on koordinoitua, ihmisoikeuksien kunnioitukseen, demokratiaan, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvaa asiantuntijatoimintaa, joka oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti edistää rauhaa, vakautta ja kestävää kehitystä..
Operaatioissa 120 asiantuntijaa vuosittain
Suomella on jatkuvasti noin 120 asiantuntijaa siviilikriisinhallinnan tehtävissä EU:n, YK:n, Etyjin, Euroopan neuvoston, Naton tai muun kansainvälisen toimijan operaatioissa ja sihteeristöissä.
Tehtäviin lähetetään mm. poliisitoimen, oikeushallinnon, rajaturvallisuuden, tullihallinnon, rikosseuraamusalan, ihmisoikeuskysymysten, kansainvälisen politiikan sekä operaatioiden tukitoimintojen asiantuntijoita. Asiantuntijat toimivat erilaisissa johto-, tarkkailu-, neuvonanto- ja koulutustehtävissä.
Suomalaisista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista noin puolet on naisia. Kaikessa Suomen siviilikriisinhallintatyössä pyritään noudattamaan YK:n päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä täydentävien päätöslauselmien tavoitteita.
Aiheesta lisää
- Siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia
- Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia 2009 | UM
- Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2016
- EU Global Strategy
- Human Rights and Crisis Management handbook | UM
- YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus": Suomen kansallinen toimintaohjelma 2023-2027
- Kriisinhallintakeskus CMC:n julkaisut