Suomen tavoitteet siviilikriisinhallinnassa
Suomen osallistumista siviilikriisinhallintaan ohjaa ulko- ja turvallisuuspoliittisten päätösten lisäksi siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia sekä siviilikriisinhallintalaki.
Suomen tavoitteena on, että kansainvälinen siviilikriisinhallinta on koordinoitua, ihmisoikeuksien kunnioitukseen, demokratiaan, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvaa asiantuntijatoimintaa, joka oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti edistää rauhaa, vakautta ja kestävää kehitystä..
Sisäministeriö uskoo, että siviilikriisinhallinta vaikuttaa konfliktialueen vakauteen ja parantaa edellytyksiä elämään, jota ei jatkossa tarvitse paeta – ja johon voi palata, kun turvallisuustilanne sen sallii.
Operaatioissa 130 asiantuntijaa vuosittain
Suomella on jatkuvasti noin 130 asiantuntijaa siviilikriisinhallinnan tehtävissä EU:n, YK:n, Etyjin, Euroopan neuvoston, Naton tai muun kansainvälisen toimijan operaatioissa ja sihteeristöissä.
Tehtäviin lähetetään mm. poliisitoimen, oikeushallinnon, rajaturvallisuuden, tullin, rikosseuraamusalan, ihmisoikeuskysymysten, kansainvälisen politiikan sekä operaatioiden tukitoimintojen asiantuntijoita. Asiantuntijat toimivat erilaisissa johto-, tarkkailu-, neuvonanto- ja koulutustehtävissä.
Suomalaisista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista noin 40-50 % on naisia. Kaikessa Suomen siviilikriisinhallintatyössä pyritään noudattamaan YK:n päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä täydentävien päätöslauselmien tavoitteita.
Aiheesta lisää
- Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko | 2024
- Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean suosituksia Suomen kriisinhallinnan kehittämiseksi | 2021
- Siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia | 2014
- EU:n turvallisuuden ja puolustuksen strateginen kompassi | 2022 | en
- EU:n siviilikriisinhallinnan kompakti 2023-2027 | en
- YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus": Suomen kansallinen toimintaohjelma 2023-2027
- Kriisinhallintakeskus CMC:n julkaisut