Suomen tavoitteet siviilikriisinhallinnassa
Suomen osallistumista siviilikriisinhallintaan ohjaa siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan vuodelta 2014 sekä siviilikriisinhallintalaki, jonka päivitys tuli voimaan 2019 alussa.
Suomen tavoitteena on, että kansainvälinen siviilikriisinhallinta on koordinoitua, ihmisoikeuksien kunnioitukseen, demokratiaan, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvaa asiantuntijatoimintaa, joka oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti edistää rauhaa, vakautta ja kestävää kehitystä..
Operaatioissa 120 asiantuntijaa vuosittain
Suomella on jatkuvasti noin 120 asiantuntijaa siviilikriisinhallinnan tehtävissä EU:n, YK:n, Etyjin, Euroopan neuvoston, Naton tai muun kansainvälisen toimijan operaatioissa ja sihteeristöissä.
Tehtäviin lähetetään mm. poliisitoimen, oikeushallinnon, rajaturvallisuuden, tullihallinnon, rikosseuraamusalan, ihmisoikeuskysymysten, kansainvälisen politiikan sekä operaatioiden tukitoimintojen asiantuntijoita. Asiantuntijat toimivat erilaisissa johto-, tarkkailu-, neuvonanto- ja koulutustehtävissä.
Suomalaisista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista keskimäärin 40 % on naisia. Kaikessa Suomen siviilikriisinhallintatyössä pyritään noudattamaan YK:n päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä täydentävien päätöslauselmien tavoitteita.
Aiheesta lisää
- Siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia
- Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia 2009 | UM
- Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2016
- EU Global Strategy
- Human Rights and Crisis Management handbook | UM
- YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus": Suomen kansallinen toimintaohjelma 2012-2016
- The Nordic Implementation of UNSCR 1325
- Kriisinhallintakeskus CMC:n julkaisut