Suomen tavoitteet siviilikriisinhallinnassa

Suomen osallistumista siviilikriisinhallintaan ohjaa ulko- ja turvallisuuspoliittisten päätösten lisäksi siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia sekä siviilikriisinhallintalaki.

Suomen tavoitteena on, että kansainvälinen siviilikriisinhallinta on koordinoitua, ihmisoikeuksien kunnioitukseen, demokratiaan, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvaa asiantuntijatoimintaa, joka oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti edistää rauhaa, vakautta ja kestävää kehitystä..

Sisäministeriö uskoo, että siviilikriisinhallinta vaikuttaa konfliktialueen vakauteen ja parantaa edellytyksiä elämään, jota ei jatkossa tarvitse paeta – ja johon voi palata, kun turvallisuustilanne sen sallii. 

Operaatioissa 130 asiantuntijaa vuosittain

Suomella on jatkuvasti noin 130 asiantuntijaa siviilikriisinhallinnan tehtävissä EU:n, YK:n, Etyjin, Euroopan neuvoston, Naton tai muun kansainvälisen toimijan operaatioissa ja sihteeristöissä.

Tehtäviin lähetetään mm. poliisitoimen, oikeushallinnon, rajaturvallisuuden, tullihallinnon, rikosseuraamusalan, ihmisoikeuskysymysten, kansainvälisen politiikan sekä operaatioiden tukitoimintojen asiantuntijoita. Asiantuntijat toimivat erilaisissa johto-, tarkkailu-, neuvonanto- ja koulutustehtävissä.

Suomalaisista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista noin 40-50 % on naisia. Kaikessa Suomen siviilikriisinhallintatyössä pyritään noudattamaan YK:n päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä täydentävien päätöslauselmien tavoitteita.