Nato-jäsenyys ja Suomen kriisinkestävyys
Suomesta tuli Pohjois-Atlantin liiton Naton jäsen 4.4.2023. Jäsenyys vahvistaa Suomen omaa turvallisuutta sekä Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja vakautta. Naton jäsenenä Suomi sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimukseen ja osallistuu muiden liittokunnan jäsenten tavoin täysimääräisesti Naton toimintaan ja yhteiseen päätöksentekoon.
Naton puitteissa edistetään sotilaallisen puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden lisäksi myös siviilivalmiutta ja liittokunnan jäsenmaiden yhteiskuntien kriisinkestävyyttä. Sisäministeriön hallinnonala kytkeytyy Naton yhteisen puolustuksen vahvistamiseen erityisesti sisäisen turvallisuuden ja siviilivalmiuden ylläpidon sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyden varmistamisen kautta.
Kriisinkestävyys tarkoittaa yhteiskunnan kriittisten sektoreiden toimintavarmuutta myös mahdollisissa häiriötilanteissa, hybridi- ja kyberuhkiin vastaamista sekä tiedusteluyhteistyötä. Sisäministeriö vastaa Nato-yhteistyössä myös väestönsuojeluasioista.
Kriisitilanteissa sotilaallinen suorituskyky tarvitsee tuekseen siviilitoimintoja
Nato määrittelee kriisinkestävyyden eli resilienssin yhteiskunnan kykynä vastustaa ja toipua häiriötilanteista, kuten luonnonkatastrofeista, kriittisen infrastruktuurin häiriöistä tai hybridi- tai aseellisesta hyökkäyksestä. Naton kesällä 2022 päivitetty strateginen konsepti korostaa yhteiskunnan kriisinkestävyyden merkitystä Naton ydintehtävien näkökulmasta, jotta liittokunta kykenee mahdollisimman tehokkaasti suojelemaan jäseniään ja niiden yhteisiä arvoja.
Kriisitilanteissa sotilaallisen suorituskyvyn varmistaminen edellyttää myös siviiliyhteiskunnan kriittisten infrastruktuurien toimintojen varmistamista. Näitä ovat esimerkiksi logistiset palvelut, viestiyhteydet, väestönsuojelu, energiahuolto ja puhdas vesi.
Siviilivalmius- ja resilienssiyhteistyötä on tehty jo pitkään
Suomi on osallistunut aktiivisesti siviilivalmius- ja resilienssiyhteistyöhön Suomen vuonna 1994 alkaneen Nato-rauhankumppanuuden alusta lähtien.
Sisäministeriön vastuulla olevat kansallisen turvallisuuden ja siviilivalmiusasiat ovat osa Naton uutta kriisinkestävyyspolitiikkaa, joka on määritetty Naton 2030 -strategiassa. Tätä Natossa tehtävää työtä ohjaa toukokuussa 2022 työnsä aloittanut Naton resilienssikomitea.
Suomi pääsee osaksi sotilas- ja siviilitiedustelun tiedonvaihtoa
Sotilastiedustelun lisäksi myös siviilitiedustelu tukee Naton päätöksentekoa. Se rakentuu jäsenvaltioiden ja Naton yhteiskäyttöisen tiedustelujärjestelmän tietojen pohjalle. Nato panostaa myös uusien uhkien tunnistamiseen. Natossa toimii sotilas- ja siviilitiedustelun yhdistävä tiedusteluosasto, jonka tiedot ovat jäsenyyden myötä myös Suomen käytössä. Suomi voi myös lähettää työhön omia asiantuntijoitaan.