Nato-jäsenyys ja Suomen kriisinkestävyys
Suomesta tuli vuonna 2023 Pohjois-Atlantin liiton eli Naton jäsen. Jäsenyys vahvistaa Suomen omaa turvallisuutta sekä Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja vakautta. Naton jäsenenä Suomi sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimukseen ja osallistuu muiden liittokunnan jäsenten tavoin täysimääräisesti Naton toimintaan ja yhteiseen päätöksentekoon.
Nato edistää sotilaallisen puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden lisäksi siviilivalmiutta ja liittokunnan jäsenmaiden yhteiskuntien kriisinkestävyyttä sekä kriiseihin varautumista. Sisäministeriön hallinnonalan rooli Naton yhteisen puolustuksen vahvistamisessa liittyy erityisesti sisäisen turvallisuuden ja siviilivalmiuden ylläpitoon sekä yhteiskunnan resilienssin eli kriisinkestävyyden vahvistamiseen.
Resilienssi yhä tärkeämmässä roolissa Naton työssä
Resilienssi tarkoittaa Natossa sekä sotilaallisten kyvykkyyksien käytön mahdollistavaa työtä että yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamista mahdollisissa häiriötilanteissa kattaen myös erilaisiin hybridi- ja kyberuhkiin vastaamisen.
Resilienssin merkitys Natossa on viime vuosina vahvistunut osana yhteistä pelotetta ja puolustusta. Vaikka jokainen jäsenmaa vastaa omasta kriisinkestävyydestään, yhteistyötä tehdään myös Nato-maiden kesken. Nato korostaa yhteiskunnan kriisinkestävyyden merkitystä Naton ydintehtävien näkökulmasta, jotta liittokunta kykenee mahdollisimman tehokkaasti suojelemaan jäseniään ja niiden yhteisiä arvoja.
Kriisitilanteissa sotilaallisen suorituskyvyn varmistaminen edellyttää myös siviiliyhteiskunnan ja sen kriittisten infrastruktuurien toimintojen varmistamista. Näitä ovat esimerkiksi logistiset palvelut, viestiyhteydet, väestönsuojelu, energiahuolto ja puhdas vesi.
Naton jäsenmaiden vahva kriisinkestävyys on perusta uskottavalle pelotteelle ja puolustukselle. Kun yhteiskunnan resilienssi on vahva, se pystyy ylläpitämään kriittisiä toimintoja myös kriisitilanteissa. Tämä tukee koko liittokunnan kriisinkestävyyttä.
Esimerkiksi hybridiuhkatilanteissa sisäministeriön hallinnonalan viranomaiset kuten poliisi, suojelupoliisi, Rajavartiolaitos, pelastustoimi ja maahanmuuttoviranomaiset ovat usein keskeisiä ja ensisijaisia viranomaisia vastaamaan tilanteeseen. Sisäministeriö vastaa Nato-yhteistyössä myös väestönsuojeluasioista.
Nato panostaa myös uusien uhkien tunnistamiseen
Suomi osallistuu Naton tiedustelutoimialan työhön. Sotilastiedustelun lisäksi siviilitiedustelu tukee Naton päätöksentekoa. Se rakentuu jäsenvaltioiden ja Naton yhteiskäyttöisen tiedustelujärjestelmän tietojen pohjalle. Nato panostaa myös uusien uhkien tunnistamiseen.
Siviilivalmius- ja resilienssiyhteistyötä on tehty jo pitkään
Suomi on osallistunut aktiivisesti siviilivalmius- ja resilienssiyhteistyöhön Suomen vuonna 1994 alkaneen Nato-rauhankumppanuuden alusta lähtien.
Sisäministeriön vastuulla olevat kansallisen turvallisuuden ja siviilivalmiusasiat ovat osa Naton uutta kriisinkestävyyspolitiikkaa, joka on määritetty Naton 2030 -strategiassa. Tätä työtä ohjaa Naton resilienssikomitea, jonka työn valmisteluun sisäministeriö osallistuu yhdessä muiden ministeriöiden kanssa.