Nato-yhteistyö ja Suomen kriisinkestävyys

Suomi on hakenut Pohjois-Atlantin liitto Naton jäsenyyttä. Jäsenyys vahvistaisi Suomen omaa turvallisuutta sekä Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja vakautta. Nykyään Naton sateenvarjon alla edistetään sotilaallisen puolustuksen lisäksi myös siviilivalmiutta ja jäsenmaiden kriisinkestävyyttä.  

Sisäministeriön hallinnonala kytkeytyy Naton yhteisen puolustuksen vahvistamiseen erityisesti juuri yhteiskunnan kriisinkestävyyden varmistamisessa.  Tämä tarkoittaa yhteiskunnan kriittisten sektoreiden toimintavarmuutta, hybridi- ja kyberuhkiin vastaamista sekä tiedusteluyhteistyötä. 

Kriisitilanteissa sotilaallinen suorituskyky tarvitsee tuekseen siviilitoimintoja

Nato määrittelee kriisinkestävyyden eli resilienssin yhteiskunnan kykynä vastustaa ja toipua shokeista, kuten luonnonkatastrofeista, kriittisen infrastruktuurin häiriöistä tai hybridi- tai aseellisesta hyökkäyksestä. Siviili-sotilasyhteistyö on Natossa tärkeässä roolissa.

Kriisitilanteissa sotilaallisen suorituskyvyn varmistaminen edellyttää siviiliyhteiskunnan kriittisten infrastruktuurien toimintoja, joita ovat esimerkiksi logistiset palvelut, viestiyhteydet, väestönsuojelu, energiahuolto ja puhdas vesi. 

Siviilivalmius- ja resilienssiyhteistyötä on tehty jo pitkään

Suomi on osallistunut aktiivisesti siviilivalmius- ja resilienssiyhteistyöhön Suomen Nato-rauhankumppanuuden alusta lähtien.

Sisäministeriön vastuulla olevat siviilivalmiusasiat ovat osa Naton uutta kriisinkestävyyspolitiikkaa, joka on määritetty Naton 2030 -strategiassa. Tätä Natossa tehtävää työtä ohjaa toukokuussa 2022 työnsä aloittanut Naton resilienssikomitea. Tämä komitea tulee työllistämään merkittävästi esimerkiksi sisäministeriön hallinnonalaa.

Suomi pääsee osaksi sotilas- ja siviilitiedustelun tiedonvaihtoa

Kansallinen turvallisuus ja tiedustelu ovat merkittävä politiikkakokonaisuus Natossa. Se rakentuu jäsenvaltioiden ja Naton yhteiskäyttöisen tiedustelujärjestelmän tietojen pohjalle. Nato panostaa myös uusien uhkien tunnistamiseen. Naton strategisessa päämajassa on siviili- ja sotilastiedustelun yhdistävä tiedusteluosasto, jonka tiedot tulevat Suomen käyttöön. Suomi voi myös lähettää työhön omia asiantuntijoita.