Maalittaminen rapauttaa yhteiskunnan luottamusta

Maalittaminen on ilmiö, jossa yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun eri tavoin, esimerkiksi lähettämällä vihaviestejä sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa. 

Maalittaminen voi ilmetä esimerkiksi suorana tai epäsuorana uhkailuna, tai yksityiselämän tietojen esiin kaivamisena ja niiden vääristelemisenä. Vaikka maalittaminen kohdistuukin usein yksittäiseen ihmiseen, pyritään sillä vaikuttamaan koko organisaation toimintaan tai päätöksentekoon.

Viranomaisten tavoitteena on edistää avointa ja rakentavaa julkista keskustelua ja ehkäistä maalittamista, joka rajaa julkista keskustelua, toimintaa ja sananvapautta. Kaikkien työnantajien niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla sekä järjestötoiminnassa kannattaa ottaa maalittamisen uhka huomioon ja rakentaa työntekijöille konkreettiset ohjeet maalittamisen varalle.

Maalittamisen tarkoituksena on koko organisaation luottamuksen rapauttaminen

Avoimeen yhteiskuntaamme kuuluu, että viranomaisten toimintaa saa arvostella ja kritisoida. Tätä varten on luotu myös kansalaisten oikeusturvan takaavat järjestelmät, kuten esimerkiksi mahdollisuus kantelun tekemiseen. Maalittamista ei ole viranomaisen toiminnan arvostelu eikä yksittäinen virkatoimen arvostelu.

Sen sijaan maalittaminen on järjestelmällistä häirintää, jonka tavoitteena on yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä organisaatioita tai instituutioita kohtaan tunnetun luottamuksen rapauttaminen yksittäistä työntekijää uhkailemalla tai painostamalla. Tällainen toiminta ei kuulu avoimeen yhteiskuntaan.

Lisätietoja

Tarja Mankkinen, Kehittämispäällikkö 
sisäministeriö, Poliisiosasto, Poliisitoiminnan ohjausyksikkö 0295488370