Usein kysytyt kysymykset palovaroittimista
Palovaroitin on pakollinen kaikissa asunnoissa. Palovaroittimet ovat joko perinteisiä paristokäyttöisiä palovaroittimia tai rakennuksen sähköverkkoon liitettyjä palovaroittimia. Palovaroittimissa voi olla myös erilaisia lisäominaisuuksia.
Palovaroittimia koskevat vastuut muuttuvat 1.1.2026 alkaen, kun palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyy huoneiston haltijalta eli asukkaalta rakennuksen omistajalle. Pelastuslain muutoksen tavoitteena on palovaroittimia koskevien velvoitteiden nykyistä parempi toteutuminen ja nykyisen sääntelyn selkeyttäminen.
Majoitus- ja hoitolaitoksissa palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvoitteet säilyvät nykyiseen tapaan toiminnanharjoittajalla. Majoitus- ja hoitolaitoksissa palovaroittimien sijasta käytetään usein paloilmoitinta.
Asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuus siirtyy huoneiston haltijalta eli asukkaalta rakennuksen omistajalle. Rakennuksen omistajan on huolehdittava, että kaikissa asunnoissa on riittävä määrä toimintakuntoisia palovaroittimia. Asukkaan tehtävänä on ilmoittaa viipymättä rakennuksen omistajalle eli esimerkiksi taloyhtiölle palovaroittimien vioista, kuten palovaroittimen pariston loppumisesta tai laitteen vikaantumisesta.
Palovaroittimia koskevat vastuut muuttuvat 1.1.2026. Kahden vuoden siirtymäaika kannatta hyödyntää suunnittelemalla ja toteuttamalla muutoksen edellyttävät käytännön toimet kuten olemassa olevien palovaroittimien kartoittaminen ja mahdollisesti uusien palovaroittimien asennustyöt. Pelastuslaissa säädetty rakennuksen omistajan oikeus päästä huoneistoon palovaroittimen hankinta- ja kunnossapitovastuun toteuttamiseksi koskee kaikkia asumismuotoja ja vastaa esimerkiksi asunto-osakeyhtiölaissa jo olevaa oikeutta.
Rakennuksen omistajalla tarkoitetaan muun muassa asunto-osakeyhtiötä, asumisoikeusyhteisöä ja vuokratalon sekä kiinteistön omistajaa. Yksittäinen osakkeenomistaja ei ole taloyhtiössä rakennuksen omistaja.
Rakennuksen omistaja huolehtii, että rakennuksen jokaisessa asunnossa on riittävä määrä toimivia palovaroittimia, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia.
Jotta palovaroitin reagoisi savuun varhaisessa vaiheessa ja jotta palovaroittimen hälytysääni kuuluisi kaikkialle, on asunnossa oltava riittävästi oikein sijoitettuja ja toimivia palovaroittimia. Koska savu nousee ylös, palovaroitin kannattaa asentaa huoneen kattoon. Palovaroittimia on oltava vähintään yksi asunnon jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden.
Pinta-alan lisäksi palovaroittimien sijoittamisessa on hyvä huomioida asumiseen liittyvät toiminnot, jotta palovaroitin hälyttäisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mutta kuitenkin niin, ettei palovaroitin hälyttäisi turhaan esimerkiksi normaalista ruoanlaitosta tai suihkuhöyryistä.
Palovaroittimella tarkoitetaan laitetta, joka reagoi savuun ja varoittaa savusta äänimerkillä. Rakennuksen omistajan palovaroittimen hankintavelvoite kattaa perustasoisen palovaroittimen, joko paristopalovaroittimen tai rakentamismääräysten mukaisen sähköverkkoon kytketyn palovaroittimien.
Pelastuslaissa ei edellytetä palovaroittimien kytkemistä sähköverkkoon, asunnon palovaroittimien liittämistä yhteen tai palovaroittimien etäluettavuutta eikä myöskään palovaroittimien asentamista esimerkiksi kerrostalon yhteisiin tiloihin.
Rakennuksen omistajan on hyvä ottaa huomioon palovaroittimia ja palovaroittimien paristoja valitessaan tuotteiden tekninen käyttöikä, sillä valitut tuotteet vaikuttavat palovaroittimien kunnossapitoon, kuten esimerkiksi paristojen vaihtoväliin ja siten tarpeeseen käydä asunnoissa.
Jos asukas tarvitsee toimintakykynsä johdosta palovaroittimen varoituksen äänen sijasta esimerkiksi valolla tai tärinällä, hankkii asukas itse tarpeitaan vastaavan laitteen. Yleensä kuulovammaisten vilkkuvalolliset palovaroittimet ovat yhteiskunnan myöntämiä apuvälineitä, jolloin vammaiselle ei tule niiden hankkimisesta kustannuksia. Näitä haetaan sosiaalitoimen vammaispalveluista. Palovaroittimeen liitettävä vastaanotin ja hälytystapa valitaan yksilöllisesti asiakkaasta ja kuulovammasta riippuen.
Rakennuksen omistaja vastaa palovaroittimien asentamisesta ja kunnossapidosta. Asukkaan tehtävänä on ilmoittaa viipymättä rakennuksen omistajalle eli esimerkiksi taloyhtiölle palovaroittimien vioista, kuten palovaroittimen pariston loppumisesta tai laitteen vikaantumisesta.
Palovaroittimen toimintakunnossa pitäminen tarkoittaa käytännössä pariston vaihtamista sekä palovaroittimen uusimista, kun sen käyttöikä päättyy tai jos se vikaantuu. Palovaroittimet on pidettävä aina toimintakunnossa, joten pariston loppuessa tai palovaroittimen vikaantuessa korjaavat toimet on tehtävä viipymättä. Myös sähköverkkoon kytketyissä palovaroittimissa on paristo varmentamassa varoittimen toimintaa.
Käytännössä paristojen vaihto on tarkoituksenmukaista tehdä säännöllisesti ja palovaroittimien uusiminen suunnitellusti, ennakoinnilla voidaan ehkäistä esimerkiksi pariston loppumisen aiheuttamia yöllisiä huoltohälytyksiä. Palovaroittimen käyttöikä on yleensä enintään 10 vuotta.
Vaikka asukkaalle ei ole säädetty velvoitetta testata palovaroittimen toimintaa säännöllisesti, on asukkaan hyvä testata palovaroittimen toiminta säännöllisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa testinapista painamalla. Testaaminen on yksi tapa havaita palovaroittimen vikaantuminen ja asukkaan keino varmistaa, että oman asunnon palovaroitin on toimintakuntoinen.
Asukkaan on hyvä tietää, miten mahdollisista vikatilanteista ilmoitetaan rakennuksen omistajalle. Koska järjestelyt voivat olla erilaisia eri rakennuksissa, rakennuksen omistaja kuten taloyhtiö tai vuokrakiinteistöyhtiö antaa ohjeet asukkaille kunkin rakennuksen järjestelyistä.
Rakennuksen omistajan on hyvä huolehtia, että tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan esimerkiksi rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen tai vastaavaan järjestelmään.
Rakennuksen omistaja vastaa palovaroittimien asentamisesta ja kunnossapidosta. Asukkaan tehtävänä on ilmoittaa viipymättä rakennuksen omistajalle eli esimerkiksi taloyhtiölle palovaroittimien vioista, kuten palovaroittimen pariston loppumisesta tai laitteen vikaantumisesta.
Asukkaan on hyvä testata palovaroittimen toiminta säännöllisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa testinapista painamalla. Testaaminen on yksi tapa havaita palovaroittimen vikaantuminen ja asukkaan keino varmistaa, että oman asunnon palovaroitin on toimintakuntoinen. Asukas ei saa omilla toimillaan vahingoittaa rakennukseen kuuluvia palovaroittimia esim. maalaamalla niitä tai poistamalla palovaroittimen paristo tai koko palovaroitin.
Asukkaan on hyvä tietää, miten mahdollisista vikatilanteista ilmoitetaan rakennuksen omistajalle. Koska järjestelyt voivat olla erilaisia eri rakennuksissa, rakennuksen omistaja eli taloyhtiö tai vuokrakiinteistöyhtiö antaa ohjeet asukkaille kunkin rakennuksen järjestelyistä.
Pelastuslain muutosten tavoitteena on palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvoitteiden nykyistä parempi toteutuminen sekä palovaroittimia koskevan sääntelyn selkeyttäminen.
Asumisen paloturvallisuuden kannalta on olennaista, että kaikissa asunnoissa on toimivat palovaroittimet. Toimivan palovaroittimen puuttuminen on riski myös naapuriasuntojen paloturvallisuudelle varsinkin kerros- ja rivitaloissa, jossa tulipalo yhdessä asunnossa voi levitä myös rakennuksen yhteisiin tiloihin ja muihin asuntoihin. Jatkossa rakennuksen omistaja vastaa palovaroittimista kaikissa asumismuodoissa.
Rakennuksen omistajan palovaroittimen hankintavelvoite kattaa perustasoisen palovaroittimen, joko paristopalovaroittimen tai rakentamismääräysten mukaisen sähköverkkoon kytketyn palovaroittimen.
Uusiin sähköverkkoon kytkettyihin asuntoihin on edellytetty sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia jo rakennusvaiheessa 1.2.2009 lähtien. Jos rakennuslupa on tullut vireille ennen 1.2.2009, sovelletaan palovaroittimien hankintavelvoitteen osalta pelastuslakia. Pelastuslaissa ei edellytetä asunnon kaikkien palovaroittimien liittämistä yhteen, kytkemistä sähköverkkoon tai etäluettavuutta.
Sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia edellytetään, kun rakennetaan uutta rakennusta sekä laajennetaan tai muutoin lisätään rakennuksen kerrosalaa esimerkiksi muutettaessa ullakkotiloja asuinkäyttöön.
Rakennuksen korjaus- ja muutostöiden osalta paristopalovaroittimet voidaan edellyttää muutettaviksi sähköverkkoon kytketyiksi, jos rakennus tai sen osa muuttuu paloturvallisuuden kannalta vaarallisemmaksi esimerkiksi toimistotilan muuttaminen asunnoiksi.
Jos asunnon muutos- ja korjaustöissä esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä ei tehdä asunnon käyttötapaan muutoksia, ei tällöin edellytetä paristopalovaroittimien vaihtamista sähköverkkoon kytketyiksi palovaroittimiksi. Asunnon sähkösaneeraus ei edellytä sähköverkkoon kytketyn palovaroittimen asentamista.