Uudet alueelliset riskiarviot on laadittu – yhteistyö varautumisen edistämiseksi jatkukoon
Alueellisen varautumisen näkökulmasta merkittävä yhteistyön ponnistus saatiin keväällä 2023 maaliin, kun alueelliset riskiarviot valmistuivat 18 alueella. Sisäministeriön toimeksiannon mukaan laadituissa riskiarvioissa tarkastellaan alueellisesti merkittäviä riskejä. Riskiarviot päivittävät varautumisen perusteita – sitä, mihin meidän tulisi varautua ja mitä erityispiirteitä kullakin alueella on, kirjoittavat erityisasiantuntija Anni Kurunsaari ja riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä.
Alueellisissa riskiarvioissa eri toimijat ovat yhteisesti tunnistaneet ja arvioineet riskejä, jotka edellyttävät normaalista poikkeavia toimia ja joiden vaikutukset toteutuessaan ovat alueellisesti merkittäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi häiriöt alueellisessa infrastruktuurissa, suuronnettomuudet sekä erilaiset sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt, tulvat sekä pitkittyneet kuivuus- ja hellejaksot.
Alkuvuodesta julkaistiin myös päivitetty kansallinen riskiarvio, joka keskittyy kansallisesta näkökulmasta merkittäviin uhkiin ja häiriötilanteisiin. Alueelliset riskiarviot täydentävät kansallista riskiarviota huomioimalla tarkemmin myös alueelliset erityispiirteet, joita Suomen kokoisessa maassa riittää. Valtakunnallinen, eri toimijoiden yhteinen, riskiarvioinnin kokonaisuus muodostuu kansallisesta ja alueellisista riskiarvioista.
Päivitetyt riskiarviot korostavat varautumisen tärkeyttä kaikilla sektoreilla ja hallinnon tasoilla. Erilaisten häiriötilanteiden vaikutukset voivat ketjuuntuen ja kertaantuen ulottua läpi yhteiskunnan, kuten koronapandemia on osoittanut.
Riskiarvioilla edistetään varautumista
Alueelliset riskiarviot on tehty laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Aluehallintovirastojen ja hyvinvointialueiden pelastustoimien koordinoimaan alueelliseen valmistelutyöhön on osallistunut viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin edustajia.
Etelä-Savossa esimerkiksi riskiarvion valmisteluun osallistui asiantuntijoita yli 20 organisaatiosta, yhteensä yli 70 henkilöä. Etelä-Savon valmiusjohtoryhmän ohjaamana prosessi nähtiin alueella tärkeänä työnä yhteisen varautumistyön kehittämisen pohjaksi.
Riskiarviot laadittiin pääosin hyvinvointialueittain. Poikkeuksena Uusimaa, jossa laadittiin hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin yhteinen riskiarvio. Varautumisen tueksi laaditut riskiarviot eivät ole tyhjentäviä riskilistauksia, mikä myös korostaa eri toimijoiden vastuuta arvioida riskejä yksityiskohtaisemmin suhteessa tehtäviinsä.
Tavoitteena on, että eri toimijat kävisivät riskiarviot läpi oman toimintansa näkökulmasta ja pohtisivat, mitä eri riskien konkretisoituminen tarkoittaisi juuri kyseisen organisaation toiminnan näkökulmasta. Onko eri riskeihin varauduttu ja jos ei, niin olisiko syytä?
Vaikka riskiarviot piirtäisivätkin tummia pilviä taivaalle – arvioita siitä, mitä pahimmassa tapauksessa voisi tapahtua – korostavat ne myös suomalaisen varautumisen vahvuuksia. Sitä, että yhteiskunta varautuu turvaamaan elintärkeät toiminnot myös vakavissa häiriötilanteissa ja tämä työ tehdään levein hartioin poikkihallinnollisesti, eri toimijoiden yhteistyönä.
Riskiarvioiden toimeenpano – tästä työ vasta alkaa
Vaikka tällä erää yhteinen riskiarviovalmistelu on tullut päätökseensä, kansallinen ja alueellinen yhteistyö varautumisen edistämiseksi jatkuu ja päivitettyjen riskiarvioiden jalkauttaminen alkaa.
Tarkoituksena on, että eri toimijoiden yhteistyönä laadittuja riskiarvioita hyödynnetään varautumisen edistämisessä esimerkiksi koulutus- ja harjoitustoiminnassa, valmiussuunnittelussa sekä muussa varautumiseen liittyvässä yhteistoiminnassa.
Esimerkiksi Etelä-Savossa riskiarvion jalkauttamistyö käynnistyi heti sen valmistuttua muun muassa viestimällä riskiarviosta sidosryhmille. Riskiarviossa tunnistettuihin tilanteisiin laadittiin myös toimintakortit, joihin on koottu eri toimijoiden vastuut, roolit ja toiminta häiriötilanteiden toteutuessa. Riskiarviota ja toimintaohjekortteja hyödynnetään tulevaisuudessa Etelä-Savon alueen toimijoiden varautumisessa.
Tunnistettuja riskejä vastaavalla varautumisella rakennetaan ja ylläpidetään toimintavarmaa sekä kriisinkestävää yhteiskuntaa. Sitä, että Suomi olisi jatkossakin maailman turvallisin maa, kiperissä häiriötilanteissakin.
Anni Kurunsaari
erityisasiantuntija, pelastusosasto, sisäministeriö
Jani Jämsä
Etelä-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö
Alueelliset riskinarviot 2023 | Tuovi-portaali
Alueellisten riskinarvioiden menetelmäohje