EU:n sisäasioiden rahastojen rahoittamat hankkeet etenevät suunnitellusti
Onko AMIF:n ohjelma tuloksellinen? Koetaanko ISF-rahasto merkitykselliseksi? Tuottaako BMVI-rahoitus lisäarvoa EU:n tasolla? Ja mitä sillä vaikuttavuudella taas tarkoitettiin sisäministeriön hallinnonalalla? Kuuluvatko nuo edes eläin-, kasvi- vai kivikuntaan? Ja pitääkö tästä olla huolissaan?
No ei sentään. Ja ehkä mentiin vähän asioiden edelle.
Ohjelmakaudella 2021-2027 sisäministeriö toimii kolmen Euroopan komission sisäasioiden rahaston Suomen ohjelman hallintoviranomaisena. Nämä EUSA-rahastot ovat turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF (Asylum, Migration and Integration Fund), sisäisen turvallisuuden rahasto ISF (Internal Security Fund) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline BMVI (Border Management and Visa Policy Instrument). Suomen EUSA-rahastoja rahoitetaan ohjelmakaudella 2021-2027 noin 190 miljoonalla eurolla. Summa on kasvanut merkittävästi edelliseen, vuosien 2014-2020 rahastokauteen verrattuna.
Rahastojen toimintamalli on hyväksi havaittu ja kuluva kausi luontainen jatkumo aiemmille komission ohjelmille. Pähkinänkuoressa EUSA-rahastoilla edistetään maahanmuuttoasioiden tehokasta hallintaa ja turvallisuuden korkeaa tasoa EU:ssa sekä tuetaan yhdennettyä rajaturvallisuutta ja yhteistä viisumipolitiikka.
Osana rahastojen tavanomaista toimintaa, niistä tehdään kerran ohjelmakaudessa erilliset, itsenäiset väliarvioinnit. Arvioinneissa pyritään tarkastelemaan rahastojen yleisemmin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisäksi komission määrittelemää viittä kriteeriä: tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja rahastojen tuottamaa Euroopan unionin tasoista lisäarvoa.
Ohjelman väliarviointi keskittyy vuosiin 2021-2023, ohjelmakauden alkuun, joten kovin pitkälle meneviä päätelmiä ei vielä tässä vaiheessa voida tehdä. Tarkastelussa voitiin kuitenkin todeta rahastojen toiminnan käynnistyneen pääpiirteissään toivotusti ja niiden etenevän kohti asetettuja tavoitteitaan. Rahastoissa onkin tunnistavissa erilaisia mekanismeja ja prosesseja, joilla pyritään varmistamaan, että ne tosiaan saavuttavat tavoitteitaan.
Yksittäisten toimien ja hankkeiden kautta muodostuu laajempi EU:n tasoinen vaikutus
EUSA-hankkeet ovat usein käytännön läheisiä, jolloin yksittäisen, paikallisen hankkeen tuotosten merkitystä voi olla hankala hahmottaa ohjelman tasolla. Tällöin kannattaa astua taaksepäin, mikä on juuri väliarvioinnin ajatuskin, ja tarkastella isompaa kuvaa. Pienistä puroista muodostuu suuri virta. Yksittäisten toimien ja hankkeiden kautta muodostuu pala palalta laajempi EU:n tasoinen vaikutus.
Minkälaista toimintaa EUSA-rahastoista sitten rahoitetaan? Väliarvioinnin tarkastelun aikana rahoitusta on saanut jo 79 hanketta. Suuressa osassa hankkeista toteuttajana ovat viranomaistahot. Niiden kautta mm. on rahoitettu viisumijärjestelmien kehitystyötä, tuettu toimijoiden CBRNE-valmiuksia, tuettu kotoutumiseen tähtääviä toimenpiteitä ja Maahanmuuttoviraston järjestelmien uudistamista, rahoitettu poliisin kehittämishankkeita ja tuettu Rajavartiolaitoksen toimintaa.
Rahastojen kautta vahvistetaan suomalaisten toimijoiden kykyä vastata toimintaympäristön muuttuviin haasteisiin, joita viime vuosina onkin piisannut sisäasioiden rahastojen tematiikan alalla. Rahastojen toiminnan kautta on myös vahvistunut kansallisten tahojen kyky hakea ja hallinnoida EU-rahoitusta. Väliarvioinnin löydösten perusteella kaikki kolme rahastoa koetaan merkitykselliseksi ja tukevat avustustensaajien toimintaa. Oli kyseessä sitten viranomainen kuten poliisi tai Tulli, ulkoministeriö taikka sitten järjestö tai muu toimija.
Entäs ne alun kysymykset? Niin. Ne eivät kuulu liioin eläin-, kasvi- tai kivikuntaan. Rahastojen tuloksellisuutta, merkityksellisyyttä, lisäarvoa ja vaikuttavuutta taas avataan enemmän itse väliarvioinneissa. Huoli myös pois. Kaikkea toimintaa on aina hyvä tarkastella, sillä koskaan ei ole valmista.
Karita Immonen
erityisasiantuntija, hallinto- ja kehittämisosasto