Pelastustoimi ja väestönsuojelu korostuvat tulevien aluevaltuustojen työssä

Turvallisuusympäristömme vuoksi seuraavan valtuustokauden erityiskysymykseksi nousevat pelastustoimen ja väestönsuojelun edellytykset.

Kansalaisilta kysyttiin viime vuonna jälleen kerran, mihin julkiseen palveluun he luottavat. Jaetulle kakkostilalle kansalaiset äänestivät kaikista julkisista palveluorganisaatioista oman pelastuslaitoksensa. Koska pelastuslaitokset ovat osa hyvinvointialuetta, on hyvinvointialueilla syytä olla tuloksesta ylpeä. Voimme iloita sitoutuneesta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä pelastustoimen viranomaisorganisaatioissa ja sopimuspalokunnissa. Yhteiskunnan turvallisuustyön tukena on vahva pelastusalan järjestökenttä.

Tuore sisäministeriön raportti kertoo, että pelastustoimen palvelut kiireellisessä avussa ovat valtakunnallisesti hieman parantuneet. Parannettavaa löytyy kuitenkin kaikilta tehtäväalueilta. Erityisesti kykyämme vaativimpiin erityistehtäviin on kehitettävä. Pelastustoiminta vaarallisten aineiden onnettomuuksissa, sodan ajan rauniopelastussuorituskyvyt, öljyntorjuntavalmiudet sekä pelastustoiminnan johtamisen tekniset tukijärjestelmät ovat esimerkkejä asioista, joissa meillä on sekä investointi- että koulutusvelkaa.

Hyvinvointialueiden tuleville päättäjille edellä mainittu Pelastustoimen palvelujen ja talouden tila 2023 -raportti on arvokas tietoperusta tulevan aluevaltuustokauden päätöksenteossa.

Oppi on, että on luotettava omaan suojaan

Venäjän hyökättyä Ukrainaan turvallisuusympäristö muuttui peruuttamattomasti. Turvallisuusympäristömme vuoksi seuraavan valtuustokauden erityiskysymykseksi nousevat pelastustoimen ja väestönsuojelun edellytykset. 

Pelastustoimen ja väestönsuojelun palvelut tuotetaan kansalaisille hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden pelastuslaitosten henkilöstö on se väestönsuojelun ydin, jonka tehtävänä on pelastaa ja suojata väestöä, kriittistä infrastruktuuria, omaisuutta ja ympäristöä arjessa, suuronnettomuuksissa ja jopa sodan tuhoilta. 

Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen on yksi turvallisuuden kärkitehtävistä. Pelastusviranomainen tuntee kriittisen infrastruktuurin kohteet, käy kaikissa kohteissa, tuntee niiden toiminnan ja vastuuhenkilöstön. Kohteita tuetaan arvioimalla niiden oman turvallisuustyön ja omatoimisen varautumisen tasoa kaikkien uhkien varalta sekä annetaan siitä palautetta. Tällä hetkellä valvonnassa painottuvat erityiset riskitekijät, jotka liittyvät turvallisuusympäristön muutokseen.

Ukraina muistuttaa meitä päivittäin karulla tavalla pelastustoimen tehtävien erityisestä luonteesta. Ukraina on menettänyt yli sata pelastajaansa sodan pelastustöissä. Pelastajat ovat Venäjän jatkuvassa tähtäimessä pelastaessaan ihmisiä ohjusten hajottamista rakennuksista, tuhotun padon tulvaveden keskeltä tai miinojen keskeltä. 

Myös meillä on välttämätöntä huolehtia pelastajien ja sopimuspelastajien riittävästä määrästä, koulutuksesta ja varusteista. Auttaja on ollut Ukrainassa hyökkääjän kohde. Kansainvälisoikeudellinen väestönsuojelijan suoja ei ole toteutunut. Oikeussäännöt eivät näytä auttavan. Oppi on, että on luotettava omaan suojaan.

Pelastustoimi varmistaa turvallisuutta arjessa ja auttaa hädässä

Hyvinvointialueiden tärkeiden aiheiden kärjessä ovat henkilöstövoimavarat ja osaaminen. Pelastusopiston ja Helsingin pelastuskoulun panostuksin on kaksinkertaistettu pelastajien koulutusmäärät. Hyvinvointialueiden päätöksin varmistetaan tällä valtuustokaudella pelastajille työpaikat. Hyvinvointialueiden päätöksin myös ylläpidetään ja kehitetään pelastajien ja sopimuspelastajien työturvallisuutta – ja huolehditaan pelastuslaitosten pito- ja vetovoimasta työnantajina.

On totta, että hyvinvointialueen kaikki tehtävät ovat saman rahoituskokonaisuuden piirissä ja valintoja joudutaan tekemään. Pelastustoimi on aina muistettava ydintehtävänä, jonka tavoitteena on turvata kaikkien turvallisuus arjessa ja varmistaa auttava käsi terveyttä ja henkeä uhkaavissa hätätilanteissa.

Hyvinvointialueiden päätöksentekijät – juuri nyt valittavat valtuustot – päättävät, millaisia palveluita pelastustoimi alueilla tuottaa ja edelleen millaiset voimavarat pelastuslaitoksilla on käytössään. Päättäjät ratkaisevat millaiset edellytykset pelastajilla, sopimuspelastajilla, pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisijöillä, valvontaviranomaisilla sekä väestönsuojelun suunnittelijoilla on selviytyä vaativista tehtävissään yhteiskunnan turvallisuuden puolesta. 

Päättäjä ja päättäjäksi haluava – tutustu pelastustoimen raporttiin. Siinä on työkirjaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Kimmo Kohvakka
Pelastusylijohtaja