Siviilikriisinhallinta vaikuttaa vakavissa kriiseissä moneen ongelmaan
Ukraina on silmien edessä koko ajan, kaikissa uutisissa ja monilla kuvilla, mutta harva tietää, että EU:n siviilikriisinhallinnan operaatio on toiminut Ukrainassa ja sen rajoilla koko sodan ajan. Sotilaallinen kriisinhallinta toimii vielä Ukrainan ulkopuolella. Sotilaallinen apu tuodaan Ukrainaan ulkoa, mutta siviilikriisinhallinta työskentelee Kiovassa, Odessa, Lvivissä sekä liikkuvalla asiantuntijaryhmällä siellä missä tarvitaan – tai ylipäänsä voidaan liikkua ja toimia, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Antti Häikiö.
EU:n siviilikriisinhallinnan operaatio (EUAM Ukraine) on suora tuki Ukrainan hallituksen ja turvallisuusviranomaisten työlle, mutta lisäksi se välittää ja koordinoi mm. sotarikostutkinnassa Ukrainan, kansainvälisen rikostuomioistuimen ja muiden valtiollisten ja järjestötoimijoiden asiantuntija-apua Ukrainalle. Operaation päällikkönä toimi poikkeuksellisen pitkään (neljä vuotta) suomalainen Antti Hartikainen.
Operaation työhön kuuluu keskeisesti sotarikostutkinnan tuki tutkinnasta ja todisteista syyttäjän ja oikeushallinnon työhön, mutta myös yleisen turvallisuuden tuki Ukrainan turvallisuusviranomaisille hyökkäyksen kohteeksi joutuneilla ja vapautetuilla alueilla. Myös uudet piilevät ja mahdolliset ongelmat työllistävät, kuten valtavan määrän aseita päätyminen rikolliseen kauppaan ja käyttöön Euroopassa sodan jälkeen.
Siviilikompakti on EU:n strateginen ohjelma, joka vahvistaa siviilikriisinhallintaa
EU:n ulkoministerit hyväksyivät 22.5. niin sanotun siviilikompaktin eli strategisen asiakirjan vahvistamaan siviilikriisinhallintaa. Se on ennen kaikkea sitoumus, jossa 27 jäsenmaata ja EU:n organisaatio yhdessä vahvistavat siviilikriisinhallintaa asiakirjassa sovituissa aiheissa. Tavoitteena on vahvistaa siviilikriisinhallinnan ja operaatioiden kykyä vaikuttaa ja ratkaista konfliktien ongelmia – mikä voi vaikuttaa nyt miljoonien sodan, väkivallan ja rikollisuuden uhrien elämään.
Aiheet koskevat erityisesti 13 siviilikriisinhallintaoperaatiota Euroopan rajoilla, Balkanilla, Lähi-idässä ja Afrikassa. Sitoumuksen aiheista osa on pitkään vaikuttaneita ongelmia mm. maiden vähäisessä osallistumisessa asiantuntijoiden lähettämiseen, mutta myös EU:n hallinnon heikkouksiin ja hitauteen kehittyä kriisien ja konfliktien mukaisesti.
Suomi kuuluu siviilikompaktin ydinryhmään. Nyt hyväksytty asiakirja katsoo kehitystä 2023 – 2027, ja jatkaa ensimmäisen kompaktin aikana (2018 – 2023) alkanutta siviilikriisinhallinnan vahvistamista. Ulkoministeriö, sisäministeriö, Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) ja EU-rakenteisiin lähetetyt suomalaiset asiantuntijat ovat tehneet vaikuttamistyötä, jossa Suomen ajatus ja kuva kriisinhallinnan kehityksestä on siirtynyt vahvasti yhteiseen asiakirjaan ja sitoumukseen.
Aina vaan kokoaan suurempi Suomi
Siviilikriisinhallintaa tehdään pääasiassa EU:n, YK:n, NATO:n ja Etyjin operaatioissa sekä niiden suunnittelussa ja päätöksenteossa sihteeristöissä ja esikunnissa. Suomen erityinen vahvuus on meidän näkemys kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta ja kriisinhallinnasta, joka kuvataan Suomen kansallisessa strategiassa jo vuonna 2009 – ennen kuin kansainväliset järjestöt ja muut jäsenmaat kuvasivat saman.
Suomi on – ja on ollut koko EU:n siviilikriisinhallinnan operaatioiden toiminnan ajan – yksi suhteessa väkilukuun eniten siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita lähettävistä maista. Hallitusohjelmassa tullaan kuvaamaan, kuinka Suomi näkee roolinsa kansainvälisessä yhteisössä, monenvälisissä suhteissa ja kuinka ja missä kriisinhallinnan tehtävissä Suomi erityisesti vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa. Suomen kokonaisvaltainen näkemys, kriisinhallinta ja siviilikriisinhallinta sen yhtenä erityisosaamisen alueena on Euroopan ja sen ulkopuolella vahva väline vaikuttaa. Sen toivoisi päätyvän uuden hallituksen ohjelmaan.
Antti Häikiö
neuvotteleva virkamies, kansainvälisten asioiden yksikkö
@anttihaikiosm
Häikiö työskenteli sisäministeriöstä lähetettynä kansallisena asiatuntijana EU:n ulkosuhdehallinnossa 2017-2021 päätehtävänään siviilikriisinhallinnan kompakti (2018-2021) sekä siviilikriisinhallinnan kansallisten toimeenpano-ohjelmien laadinta, tuki ja seuranta 27 jäsenvaltiossa. Hän kirjoitti mm. EU:n yhteisen suorituskykysuunnitelman ja mallin kansallisille ohjelmille. Työ jatkui uudessa Saksan perustamassa osaamiskeskuksessa Berliinissä 2022-2023, ja sisäministeriöön Häikiö palasi keväällä 2023.