Maastopalokausi on käynnistynyt – Sytyttäjä vastaa aina sytyttämästään tulesta
Maastopalokausi on käynnistynyt, ja maastopalot ovat jo viime viikkojen aikana työllistäneet pelastuslaitoksia ympäri maan. Maastopalot syttyvät lähes aina ihmisten toiminnan seurauksena. Siksi maastopalojen määrän vähentäminenkin vaatii muutosta ihmisten käyttäytymisessä.
Tämän vuoden alusta alkaen Ilmatieteen laitos antaa pelkästään maastopalovaroituksia, ei siis enää ruohikko- ja metsäpalovaroituksia. Muutoksen tavoitteena on yksinkertaistaa varoituksiin liittyvää viestintää. Maastopalojen määrän vähentämiseksi jokaisen tulisi muistaa kaksi nyrkkisääntöä: maastopalovaroituksen aikaan ei saa tehdä avotulta ja tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulesta – varoituksista tai niiden puutteesta huolimatta.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteina tulipalojen määrän puolittaminen että onnettomuuksien tehokkaampi ennaltaehkäisy. Varoituksien yksinkertaistamisella pyritään niihin liittyvän viestinnän selkiyttämiseen ja sitä kautta onnettomuuksien tehokkaampaan ennaltaehkäisyyn. Toimintaohje varoituksien aikaan on yksinkertainen, mutta se, miten hyvin ihmiset noudattavat avotulentekokieltoa, ratkaisee. Maastopalojen osalta tulipalojen määrän vähentäminen vaatii suurta huolellisuutta ja vastuullisuutta jokaiselta, joka sytyttää tai käsittelee tulta ulkotiloissa.
Avotulen teko on kielletty, mutta mitä tarkoittaa avotuli?
Toimintaohje maastopalovaroituksen aikaan on selkeä, eli maastopalovaroituksen aikaan kaikenlaisen avotulen teko on kielletty. Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai muuta vastaava tulen käyttöä, josta tulen on mahdollista levitä maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Avotulen määrittelystä tulee vuosittain sekä ministeriöön että pelastuslaitoksille paljon kysymyksiä. Avotulta on esimerkiksi nuotiot ja kevytrakenteiset, suoraan maapohjalle asetettavat ja helposti kaatuvat grillit ja vastaavat tulisijat, esimerkiksi kertakäyttögrillit.
Sen sijaan avotuleksi ei katsota esimerkiksi maapohjasta eristettyjä tulisijoja, joista tuli ei pääse leviämään maapohjan tai kipinöinnin kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi tuulelta suojatut grillit, tiiliset tai kiviset tulisijat ja huuvalla varustetut grillikatokset.
Pelastuslain mukaan avotulen teko on kielletty, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että maastopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Tärkeintä on muistaa, että olosuhteista huolimatta tulen sytyttäjä vastaa loppupeleissä aina sytyttämästään tulesta.
Tavoitteena tulipalojen määrän vähentäminen
Kesäkaudella 2023 maastopaloja syttyi Suomessa yli 2500, joista yksikään palo ei onneksi ehtinyt levitä pitkäkestoiseksi suurpaloksi.
Toisin oli vuonna 2021, jolloin Kalajoen maastopalo laajeni kaksi viikkoa kestäväksi sammutusoperaatioksi. Tehtävällä työskenteli kahden viikon aikana arviolta noin 1 500 henkilöä, niin pelastuslaitoksen päätoimisena työskenteleviä kuin sopimushenkilöstöä.
Toivon mukaan maastopalojen määrä vähenisi ja suurpaloilta vältyttäisiin tänä vuonna. Pelastustoimen tehtävänä on kuitenkin varautua myös pahimpiin mahdollisiin skenaarioihin. Siksi esimerkiksi viime viikolla Jämijärvellä harjoiteltiin metsäpalojen lentosammutustoimintaa. Myös maailmalla tapahtuneista suurista maastopaloista on kerätty oppeja Suomen käyttöön. Viime vuosina Suomi on lähettänyt pelastajia muun muassa Portugaliin torjumaan maastopaloja.
Maastopaloihin varautumista on siis tehty ja tehdään aktiivisesti. Ensisijaisena tavoitteena kuitenkin on palojen ennaltaehkäisy ja siihen meistä jokainen voi vaikuttaa noudattamalla lakia maastopalovaroitusten aikaan ja käsittelemällä tulta aina erityisen huolellisesti.
Vielä kertauksena: tarkista, onko alueellasi annettu maastopalovaroitus ja jos on, älä tee avotulta. Älä tee avotulta myöskään, vaikka varoitusta ei olisi annettu, mutta olosuhteet ovat kuivat tai muuten maastopalolle otolliset. Jos olosuhteet sen sallivat ja teet avotulen, ole varovainen ja varmista, ettei tuli pääse leviämään.
Tommi Luhtaniemi
Pelastusylitarkastaja, pelastusosasto
@LuhtaniemiTommi