Yhteisillä linjauksilla lisää suorituskykyä pelastustoimen viestintään
Pelastustoimessa on yli 20 000 viestijää. Kokonaisuudessaan luku yltää kymmeniin tuhansiin, kun mukaan lasketaan kaikki alan piirissä toimivat. Jokainen pelastusalalla toimiva viestii omasta työstään, mutta jotta alan yhteinen viesti olisi yhdenmukainen, on viestintää hyvä linjata.
Pelastustoimen viestinnän linjaukset on tarkoitettu pelastustoimen viestinnän yhteiseksi selkärangaksi. Pelastustoimella tarkoitetaan tehtäväalaa, joka koostuu tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisystä sekä pelastustoiminnasta. Pelastustoimen toimijoina on viranomaisia, kuten sisäministeriö, hyvinvointialueiden pelastustoimet, aluehallintovirastot ja Hätäkeskuslaitos sekä muita toimijoita, kuten pelastusalan oppilaitokset, sopimuspalokunnat, pelastusalan järjestöt ja Palosuojelurahasto.
Yleisen yhteisö- ja vaikuttamisviestinnän lisäksi lakisääteistä viranomaisviestintää tekevien pelastustoimen viranomaisen rinnalla alalla toimii muitakin organisaatioita, joilla on tärkeä rooli esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisytyössä ja pelastusalan koulutuksissa. Viestintää tehdään myös yhdessä muiden viranomaisten kanssa.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Tämä sanonta sopii alkuvuonna ilmestyneeseen Pelastustoimen viestinnän linjaukset 2024-2026 paperiin erinomaisesti. Siitä, kun työ käynnistettiin, on vierähtänyt jo muutama vuosi. Toki näihin vuosiin mahtuu myös isoja pelastuksen toimintaympäristöäkin koskettanutta kriisejä kuten pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, mutta myös konkreettisia muutoksia kuten hyvinvointialueuudistus ja pelastustoimen uusi strategia. Lisäksi linjausten valmiiksi saattamisessa on haluttu kuulla heitä, joita linjaukset auttavat arjen töissä, eli pelastustoimen viestijöitä ja johtoa, sillä maailman tapahtumat lisäävät tarvetta viestiä myös organisaatioiden välillä ja työyhteisöissä.
Suomessa saa apua hädän hetkellä
Pelastusalan viestinnän tavoitteena on parantaa yhteiskunnan turvallisuutta eli ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä lisätä ihmisten tietoisuutta häiriö- ja onnettomuustilanteihin varautumisessa ja niissä toimimisessa. Selkeänä haasteena tässä on eri kohderyhmien tarpeisiin vastaaminen, joihin nyt tehdyillä linjauksilla pyritään paremmin vastaamaan.
Vaikka kansalaisten luottamus pelastustoimea kohtaan on varsin korkealla, ei sen varaan pidä tuudittautua. Viestintä on oleellinen osa pelastustoimen kaikkea toimintaa ja luottamusta rakennetaan tavoitteellisella, suunnitelmallisella, selkeällä sekä luotettavalla ja oikea-aikaisella viestinnällä, mutta näiden lisäksi viestinnän on oltava entistä monikanavaisempaa, vuorovaikutteisempaa ja yhdenvertaisempaa.
Viestintää ei varmasti koskaan voikaan tehdä liikaa, mutta sitoutumalla yhteisiin periaatteisiin tuetaan viestinnän tavoitteiden toteutumista ja näin myös vahvistetaan pelastustoimen yhtenäisyyttä ja yhtenäistä kuvaa pelastusalasta.
Yhdessä olemme enemmän
Haasteiden lisäksi aina on kuitenkin myös mahdollisuuksia. Viestinnän ammattilaisilla onkin keskeinen rooli alan viestien ja mielikuvien mahdollistajana niin työyhteisön sisällä kuin sidosryhmien keskuudessa. He suunnittelevat, opastavat ja kouluttavat, luotaavat, ideoivat sekä toimivat esimerkkeinä tuottaessaan erilaisia materiaaleja. Yhtenä tärkeimpänä onnistumisen edellytyksenä on vuoropuhelu alan toimijoiden kanssa, mistä pelastustoimen viestintäverkosto on oiva esimerkki. Ovea on hyvä pitää auki myös muihin turvallisuustoimijoihin päin.
Mielikuvat koko alasta ovat sitä voimakkaampia mitä enemmän ja yhdenmukaisesti viestimme!
Ansa Jokiranta
viestinnän erityisasiantuntija
@AnsaJokiranta