Väestönsuojelu ja Ukrainan opit sodan kuvasta
Pelastustoimi toteuttaa sodassakin perustehtäväänsä

Sota Ukrainassa jatkuu. Samalla kun tuemme Ukrainaa kaikin tavoin, on tärkeää tunnistaa sodan opit.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa paljastaa kaikkein olennaisimman: aseiden tuhovoimalla vaikutetaan suoraan ihmisiin sekä tuhotaan rakennuksia ja kriittistä infrastruktuuria. Sodan runtelemilla tai miehitetyillä alueilla suoja, ruoka ja puhdas vesi ovat elämän välttämättömät edellytykset. 

Havaintomme ja Ukrainan kollegoiden kanssa käydyt keskustelut osoittavat, että sodassa keskeinen elementti sotilaallisen puolustuskyvyn rinnalla on kyky suojata väestöä ja kriittistä infrastruktuuria - ja siten varmistaa väestön selviytyminen ja ylipäätään puolustautumisen edellytykset. Olennaista on myös yhteiskunnan kriisinkestävyys etenkin pitkittyneessä sodassa.

Suomessa meillä on vahva historiallinen väestönsuojelun järjestelmä, jota on ylläpidetty lakisääteisestikin aseellisen hyökkäyksen varalta. Meillä on kaikki syyt olla tyytyväisiä ylläpidettyyn perustaan. Valitettavasti järjestelmän osasia on osin ruosteessa, rapautunut tai yksinkertaisesti alimitoitettu suhteessa tarpeeseen.

Äkkiseltään voisi myös ajatella, että Naton uusina jäseninä nautimme vahvoja turvatakuita, mutta liittouma edellyttää jäseniltään vahvaa omaa vastuuta yhteiskunnan kriisinsietokyvystä. Suomessa resilienssi rakentuu kokonaisturvallisuusajattelulle, jonka osia siviilivalmius, pelastustoimi ja väestönsuojelu ovat. Sekä EU että Nato lähtevät siitä, että jäsenvaltiot huolehtivat omasta varautumisestaan.  Vahva Suomi on vahva liittolainen ja vahva jäsenmaa.

Riittävästi osaavia pelastajia

Jokainen koulutettu pelastaja ja sopimuspelastaja on sodassa ratkaisevan tärkeä. Pelastajilla on oltava riittävä suoja, välineet ja koulutus vaarallisissa tehtävissään. Pelastustoimi toteuttaa sodassakin perustehtäväänsä: Pelastaa, sammuttaa, raivaa ja estää lisävahinkoja. Sodassa olosuhteet ovat kuitenkin aina poikkeukselliset. Ukrainassa hyökkääjä häiritsee tahallisesti pelastustyötä iskemällä samaan kohteeseen viiveellä ja tuhoamalla pelastajia, heidän toimintaedellytyksiään, paloasemia ja pelastusajoneuvoja. 

Ukrainan yksi tärkeä oppi on, että oletetuista yhteiskäyttöisistä voimavaroista voi tulla kaikkialle ulottuvan sodan vaikutuksissa ongelma. Esimerkiksi humanitaariseen miinanraivaukseen ei ole käytettävissä sotilaiden voimavaroja, jos puolustusvoimat ovat sidottuna taisteluihin. Sama koskee kaikkea normaalioloissa mahdollista tukeutumista. Kriittisillä toiminnoilla, kuten pelastustoimella ja väestönsuojelulla on oltava riittävät materiaaliset edellytykset ja osaaminen tehtävien hoitamiseen kaikissa oloissa.  

Ennakointia, koulutusta ja tehostettua tukea tarvitaan

Sodassa on selvästi myös kyse tilanteesta, jossa todennäköisesti tarvitsemme kansainvälistä apua. Kyky vastaanottaa apua edellyttää ennakkojärjestelyjä ja suunnitelmia sekä prosessien testaamista – esimerkiksi isäntämaatuen varalle.   

Selvitimme tuoreeltaan suomalaisen väestönsuojajärjestelmän tilaa. Vaikka meillä on hyvin kattava väestönsuojajärjestelmä, puutteitakin löydettiin. Kehittämistä on suojien kunnossa, omistajien taidoissa ylläpitää ja huoltaa suojia sekä väestön tiedoissa suojien käytöstä. Tarvitaan koulutusta, tehostettua tukea ja valvontaa suojien ylläpitämiseksi siihen tarkoitukseen, miksi ne on rakennettu. Suomalaista osaamista on vaalittava ja alan teollisuutta tuettava huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Väestön ja yhteisöjen tiedot ja taidot omatoimisessa varautumisessa ovat tärkeitä koko yhteiskunnan kannalta. Suomalaisten pelastusasenteet tutkimussarjassa kansalaisten omatoimisessa varautumisessa on ilmennyt suuria eroja. Väestönsuojan tai evakuointisuunnittelun koettu tarpeellisuus on noussut voimakkaasti ilmeisimmin juuri Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta parissa viime selvityksessä.   

Hallitus on huomioinut kehittämistarpeet

Sisäministeriö on esittänyt välttämättömiin ensimmäisiin tarpeisiin rahoitusta ensi vuoden ja tulevan julkisen talouden suunnitelman rahoituksessa. Hallitusohjelman mukaan väestönsuojelun säädöspohja tarkistetaan ja väestönsuojelun organisointia kehitetään. Myös omatoimisen varautumisen osaamista vahvistetaan kaikissa väestöryhmissä. 

Ukrainan vierailu osoitti toteen myös sen, minkä jo tiedämmekin: henkilöstö voimavarana on ensimmäinen ja ratkaisevan tärkeä. Pelastajia on koulutettava paitsi arjen onnettomuuksien, myös häiriötilanteiden, esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin vastaamiseksi sekä sodan ajan poikkeusolojen tarpeisiin. Johtamisjärjestelmät on päivitettävä sekä pelastustoimen ja väestönsuojelun materiaaliset valmiudet ja logistiset järjestelyt mitoitettava myös sodan ajan vaatimuksia vastaavaksi. 

Tärkeä seuraava askel on varmistaa nyt esitetyt voimavarat. Väestönsuojelun edellytykset, kuten muunkin puolustuksen, on rakennettava normaalioloissa.

Kimmo Kohvakka
pelastusylijohtaja
@KimmoKohvakkaLinkki toiselle sivustolle