EU päätti tekoälylle pelisäännöt – näin se vaikuttaa poliisin toimintaan

EU:n tekoälyasetus varmistaa tekoälyn käytölle yhteiset pelisäännöt EU-maissa. Lainvalvontaviranomaisten, kuten poliisin, työssä tekoälyavusteisten järjestelmien hyödyntäminen on jatkossakin mahdollista. Tekoäly ei ratko rikoksia, mutta voi nopeuttaa niiden tutkintaa.

Viime vuosina keskustelu tekoälyn ympärillä on käynyt kiivaana. Koska tekoäly ja tekoälyavusteisten järjestelmien käytön sääntely ovat tärkeitä kysymyksiä myös lainvalvontaviranomaisille, sisäministeriö on ollut tiiviisti valmistelemassa EU:n tekoälyasetusta.

EU-komissio antoi keväällä 2021 ehdotuksen tekoälyn eurooppalaisesta lähestymistavasta, eli niin kutsutun tekoälyasetuksen. Poliittinen yhteisymmärrys asetuksesta saavutettiin pitkien neuvottelujen jälkeen viime joulukuussa. Tätä kirjoittaessa asetuksen arvellaan tulevan voimaan kesällä 2024.

Asetus on ensimmäinen tekoälyn oikeudellinen kehysehdotus maailmassa ja sen soveltamisala on varsin laaja. Se sääntelee tekoälyjärjestelmiä niiden aiheuttamien riskien perusteella. Asetuksessa kielletään tietyt haitalliset tekoälyn käyttötapaukset ja määritellään korkean riskin tekoälyjärjestelmät, joille asetetaan tiukennettuja vaatimuksia.

Lainvalvontaviranomaisten työssä tekoälyn hyödyntäminen on jatkossakin mahdollista, eikä asetus heikennä sen nykyisiä käyttötarkoituksia. Poliisin toiminnassa tekoälyavusteisia järjestelmiä hyödynnetään esimerkiksi rikostutkinnassa, koska ne tukevat ja tehostavat tiedon käsittelyä.

Tekoäly auttaa, kun videomateriaalia on tuhat tuntia

Tekoäly ei korvaa poliisia toimijana tai päätöksentekijänä. Poliisissa on kuitenkin tunnistettu laajasti mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiselle niin numeerisen datan, luonnollisen kielen käsittelyn kuin konenäön alueilla.

Jo nyt tekoälyä hyödynnetään poliisin apuna eri operatiivisissa toiminnoissa. Esimerkiksi laajoissa rikostapauksissa tekoäly nopeuttaa ja helpottaa muun muassa kameravalvontatallenteiden analyysiä huomattavasti. Tekoälyä hyödynnetään myös kameravalvonnassa ajoneuvojen tunnistuksessa.

Teknisessä valvonnassa henkilöiden tunnistaminen rajautuu hahmon tunnistukseen, joka kattaa ei-biometrisiä tietoja, kuten toiminnan ja vaatetuksen. Esimerkiksi kuvitteellisesta Helsingin rautatieasemalla tapahtuvasta puukotustapauksesta voi olla puolen tunnin ajalta tuhat tuntia videomateriaalia, jota olisi lähes mahdotonta käsitellä ihmisvoimin. Tekoälyavusteisesti epäillyn hahmo voidaan löytää videomateriaaleissa jopa minuuteissa.

Tekoälyasetuksen yksi haastavimpia kysymyksiä on ollut biometrinen etätunnistaminen. Asetus sallii tunnistamisen myös jatkossa tarkkaan rajatuissa lainvalvontatarkoituksissa. Suomessa poliisissa on käytössä automaattinen kasvojen tunnistusjärjestelmä, jonka käytöstä säädetään lailla. Se helpottaa yksittäisen rikoksesta epäillyn henkilön tunnistamista perustuen kasvokuvasta luotuun biometriseen malliin, jota verrataan koneellisesti tuntomerkkirekisterissä oleviin kasvokuviin.

Luotettavan tekoälyn periaatteet poliisissa

Tekoälyyn liittyvässä keskustelussa nousee välillä esille huoli esimerkiksi kolmansien maiden suorittamasta tekoälyavusteisesta valvonnasta. Tässä keskustelussa tulisi muistaa EU:n tietosuojalainsäädännön turvatakeet sekä perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen keskeisinä eurooppalaisina arvoina.

Poliisissa käyttöön otettavat tekoälyjärjestelmät toteutetaan ohjautumaan eettisesti ja kunnioittamaan perusoikeuksia, kuten yksityisyyden suojaa ja yhdenvertaisuutta. Tekoälyn käyttö on aina lain ja määräysten mukaista ja sitä hyödynnetään voimassaolevien säädösten mukaisiin käsittelytarkoituksiin. Myös tulevaisuuden tekoälyratkaisutarpeet nähdään poliisin toimintaa tukeviksi, eikä esimerkiksi itsenäisesti rikoksia ratkoviksi tai päätöksiä tekeviksi.

Asetus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä EU-jäsenmaissa, mutta vaatii myös muutoksia nykyiseen kansalliseen lainsäädäntöön. Työ jatkuu kevään aikana, kun kansallisten lainsäädäntömuutosten valmistelu alkaa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.

Emma Patovuori
erityisasiantuntija

Erityisasiantuntija Emma Patovuori työskentelee sisäministeriön poliisiosaston kansainvälisten ja EU-asioiden yksikössä. Hänen vastuualueisiinsa kuuluu lainvalvontaviranomaisten tiedonvaihtoon liittyvät kokonaisuudet, kuten tekoälykysymykset. Työtä tehdään niin Helsingissä kuin EU-asioissa Brysselissä.