Kansainvälinen avunanto tukee kollektiivista resilienssiä
Globaali pandemia. Hyökkäyssota Euroopassa. Tuhoisia maanjäristyksiä. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja voimistuminen. Kriisien täyteinen 2020-luvun alku on tehnyt resilienssin eli yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamisesta kuuman puheenaiheen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Resilienssi on perinteisesti kuulunut vahvasti kansalliseen toimivaltaan, mutta viimeistään viime vuosien kriisien seurauksena on tullut selväksi, että kansainvälinen yhteistyö on välttämättömän tärkeää myös resilienssin saralla. Kriisit eivät kunnioita valtioiden rajoja, jolloin myös kansainvälistä yhteistyötä niihin vastaamiseksi tulee vahvistaa.
EU:n pelastuspalvelumekanismi mahdollistaa ja tukee
Vuoden 2023 kriisit havainnollistavat kansainvälisen yhteistyön merkitystä kriiseihin vastaamisessa. Yksi väline tähän on EU:n pelastuspalvelumekanismi, jonka tarkoitus on mahdollistaa ja tukea kansainvälistä avunantoa tilanteissa, joissa kriisin tai katastrofin kohdannut maa ei selviydy tilanteesta omin voimin. Pelkästään tämän vuoden aikana Euroopan maista on pelastuspalvelumekanismin kautta toimitettu apua muun muassa Ukrainaan, Turkkiin, Syyriaan, Italiaan, Kreikkaan, Sloveniaan, Portugaliin ja Libyaan. Suomi ei onneksi ole joutunut mekanismia aktivoimaan, mutta olemme olleet aktiivinen avun antaja – jopa kokoamme suurempi.
Suurin panos on luonnollisesti ollut Ukrainan tukemisessa. Ukrainan avuntarpeet ovat koko yhteiskunnan läpileikkaavia ja tulevat jatkumaan suurina vielä pitkään. Suomi on toimittanut Ukrainaan jo lähes 300 rekkalastillista siviilipuolen materiaaliapua, josta valtaosan tämän vuoden aikana. Muun muassa pelastustoimen, terveydenhuollon ja energiasektorin tarvikkeiden muodostama avustusvirta Ukrainaan on jatkuvaa – ja tulee jatkumaan niin kauan kuin on tarve. Ukrainan ohella olemme kuitenkin kyenneet reagoimaan myös muihin kriiseihin.
Suomi aktiivinen toimija kansainvälisessä avunannossa
Helmikuussa Turkissa ja Syyriassa valtavia inhimillisiä ja aineellisia tuhoja aiheuttaneeseen maanjäristykseen reagoitiin Suomesta nopeasti. Jo ensimmäisellä viikolla Suomesta lähetettiin Turkkiin asiantuntija-apua sekä ensimmäinen erä materiaaliapua: hätämajoitteita 5 000 ihmiselle. Seuraavina viikkoina toimitettiin vielä kaksi rahtikoneellista lisäapua, kuten telttoja, varavoimalaitteita, huopia, muonapakkauksia ja äitiyspakkauksia. Helmikuun aikana lähetettiin myös kaksi erää telttoja, huopia ja äitiyspakkauksia samaisesta maanjäristyksestä pahoin kärsineeseen Luoteis-Syyriaan.
Voimakkaat sään ääri-ilmiöt aiheuttivat kesän aikana lukuisia pelastuspalvelumekanismin aktivointeja. Esimerkiksi Kreikka ja Italia pyysivät kesän aikana apua sekä maastopalojen että voimakkaiden tulvien vuoksi. Maastopaloihin apua pyysivät myös muun muassa Kanada, Kypros ja Tunisia. Sloveniassa elokuussa nähdyt tulvat olivat maan historian pahimmat. Libyassa medikaani Daniel nosti syyskuussa syöksytulvia, jotka aiheuttivat tuhansien ihmisten kuoleman ja valtavat aineelliset vahingot.
Suomi osallistui aktiivisesti kansainväliseen avunantoon myös sään ääri-ilmiöiden tuhoihin vastaamiseksi. Libyan massiivisiin tulviin Suomi reagoi ensimmäisten joukossa, esittäen avuntarjouksen jo Libyan avunpyyntöä seuraavana aamuna. Suomi toimitti Libyaan rahtikoneellisen telttoja, huopia, makuualustoja ja vesikanistereita tukemaan kotinsa menettäneiden selviytymistä.
Elo-syyskuussa Suomesta toteutettiin ennalta sovittu valmiussiirto Portugaliin auttamaan maastopalojen torjunnassa. Kaksi 24 hengen ryhmää oli Portugalissa yhteensä kuukauden, jonka aikana suomalaiset maastopalomuodostelmat osallistuivat lukuisten maastopalojen sammutustyöhön Portugalin viranomaisten tukena. Portugalilaisten kollegojen auttamisen ohella suomalaiset pelastajat kerryttivät arvokasta oppia maastopalojen sammuttamisesta erilaisissa ja haastavissa olosuhteissa.
Ihmisen toiminnan aiheuttamatkaan kriisit eivät valitettavasti jääneet vuonna 2023 Venäjän hyökkäyssotaan, vaan konfliktit ovat aiheuttaneet suurta inhimillistä kärsimystä myös muualla Euroopan lähialueilla. Tällä hetkellä Gazan humanitaarinen tilanne on äärimmäisen vaikea ja laajemmin Lähi-idän tilanne räjähdysherkkä. Aiemmin syksyllä Vuoristo-Karabahin alueen kiihtynyt konflikti aiheutti yli 100 000 ihmisen pakenemisen alueelta kohti Armeniaa, minkä vuoksi Armenia joutui pyytämään kansainvälistä apua. Suomi vastasi avunpyyntöön toimittamalla Armeniaan äitiyspakkauksia ja muonapakkauksia.
Kollektiivinen resilienssi edellyttää yhteistyötä
Jokaiseen kriisiin ei Suomikaan kuitenkaan kykene vastaamaan – avunannon mahdollisuudet riippuvat avunpyyntöjen sisällöistä sekä kansallisista resursseista niihin vastaamiseen. Kaikkiin kriiseihin ei ole tarpeenkaan Suomen pelastustoimen vastata, sillä usein kohdemaan tarpeet voidaan tyydyttää lähialueen maiden tuella. Tarve on kuitenkin ollut tänä vuonna suuri. Suomi on kyennyt auttamaan paljon, mistä kiitos kuuluu toimivalle ja suoraviivaiselle yhteistyölle lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Solidaarisuus on tärkeää erityisesti kahdesta syystä. Nopea avunanto ehkäisee kriisien kerrannaisvaikutuksia ja vaikuttaa siellä, missä tapahtuu. Toisaalta ollessamme aktiivisia avunantajia, voimme olettaa myös saavamme apua sitä tarvitessamme. Sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään myös meillä pohjolassa, minkä lisäksi itäinen naapurimme on osoittanut olevansa aggressiivinen ja kykenevä sotilaalliseen voimankäyttöön lähialueillaan. Myös Suomen on varauduttava siihen, että joudumme joskus pyytämään kansainvälistä apua. Perusta varautumiselle rakennetaan kuitenkin rauhan aikana.
Heikki Honkanen
erikoissuunnittelija
@honkasenheikki