Varautuminen ja turvallisuus EU-politiikan kärkeen
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut sodan Eurooppaan ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. Viranomaiset joutuvat torjumaan yhä monimuotoisempia uhkia, informaatiovaikuttamisesta ja välineellistetystä maahantulosta kriittiseen infrastruktuuriimme kohdistuviin uhkiin.
Samaan aikaan perinteisemmät sisäisen turvallisuuden uhat - kuten järjestäytynyt rikollisuus ja luonnononnettomuudet - eivät ole kadonneet minnekään. NATO-liittolaisena Suomi on vahvasti mukana Euroopan puolustuksessa.
On selvää, että turvallisuus on nostettava myös EU:n asialistan kärkeen.
Suomen aloite varautumisunionista on otettu EU:ssa hyvin vastaan. EU-kumppanimme arvostavat Suomen osaamista kokonaisturvallisuus- ja varautumisasioissa. Lisää konkretiaa kuitenkin tarvitaan. Suomella onkin nyt ainutlaatuinen tilaisuus vaikuttaa EU:n muotoutumassa olemaan varautumispolitiikkaan. Kun kaikkien EU-maiden varautumisen taso paranee, myös Suomen turvallisuus vahvistuu. Vaikka varautuminen on jokaisen maan omalla vastuulla, EU-tasolla on nyt aika ryhtyä toimiin, jotka tuovat lisäarvoa kansalliselle varautumiselle.
Presidentti Niinistön lokakuinen varautumisraportti EU:n komissiolle on merkittävä avaus. Raportissa esitetyt ajatukset muodostavat erinomaisen pohjan EU:n tulevalle varautumisstrategialle. Niinistö kirjoittaa viisaasti: ”Ilman turvallisuutta ei ole mitään”.
Niinistö peräänkuuluttaakin raportissaan suomalaisen mallin mukaista koko yhteiskunnan (whole-of-society) varautumista. Tavoitteena tulisi olla yhteinen, jaettu tilannekuva eri EU-maissa. Mitkä ovat tärkeimmät uhkat, joihin jokaisessa maassa tulee varautua? Miten koko EU:n varautumisen tasoa nostetaan vastaamaan uhkiin?
Myös vakavampiin uhkaskenaarioihin on uskallettava olla valmiina. Sotilaallinen puolustus ja siviiliviranomaisten varautuminen tukevat toisiaan – kansallisesti, Natossa ja EU:ssa. Saumaton viranomaisyhteistyö vahvistaa turvallisuutta.
Samalla on muistettava, että tavallisten ihmisten hyvät varautumistaidot arjessa ovat yhteiskuntamme kriisinkestävyyden selkäranka. Sisäministeriön hiljattain julkaisema varautumisopas on hyvä esimerkki jokaisen omaa varautumista tukevasta toiminnasta – tästä voitaisiin saada eväitä myös EU-tason varautumiseen kehittämiseen. Turvallisuusuhista pitää puhua rauhallisesti, mutta realistisesti. Viisas varautuu.
Mari Rantanen
sisäministeri