Tiedustelun ohjaus osana sisäministeriön työtä
Suojelupoliisi on sisäministeriön alainen viranomainen, jonka ohjaus on vastuutettu kansallisen turvallisuuden yksikölle. Perinteisen tulosohjauksen rinnalla suojelupoliisiin kohdistuu siviilitiedustelun ohjausta, jonka keskiössä on siviilitiedustelun painopisteiden asettaminen sisäministeriön toimesta, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Juha Vehmaskoski.
Tiedustelulainsäädännön voimaantulosta on neljä vuotta. Lainsäädäntö antoi tiedustelulle lisää työkaluja torjua vakavasti kansallista turvallisuutta uhkaavia tapahtumia ja ilmiöitä. Suojelupoliisista tuli turvallisuuspalvelun lisäksi myös tiedustelupalvelu. Lain voimaantulon myötä myös sisäministeriön oli huomioitava lainsäädännön vaikutukset toiminnassaan. Perinteinen ministeriön tehtäviin kuuluva tulosohjaus ei enää riittänyt suojelupoliisin ohjaamiseksi, jonka vuoksi ohjausta syvennettiin siviilitiedustelun ohjauksella. Siviilitiedustelun ohjausta yhteensovitetaan ja ohjataan valtioneuvostotasolla.
Kuluneen neljän vuoden aikana ministeriössä on luotu rakenne ja prosessit siviilitiedustelun ohjaamiseen. Työtä on tehty yhteistyössä suojelupoliisin kanssa tavoitteena ottaa käyttöön uudenlainen ohjaustoiminto perinteisen tulosohjauksen rinnalle. Tiedustelun ohjaamiseen liittyvissä kysymyksissä on tehty yhteistyötä puolustusministeriön sotilastiedustelun ohjauksesta vastaavien tahojen kanssa.
Siviilitiedustelun painopisteet asetetaan vuosittain
Siviilitiedustelun ohjauksen keskiössä ovat tiedustelun painopisteet, jotka sisäministeriö asettaa suojelupoliisille vuosittain. Painopisteet ovat ministeriön suojelupoliisille asettamia strategisen tason toimintalinjoja, joilla ohjataan suojelupoliisin toimintaa suuntaamalla sen tiedonhankintaa ja raportointia. Siviilitiedustelun painopisteet sisältävät priorisoidut ja keskeiset kansallisen turvallisuuden uhat sekä tiedustelun asiakkaiden tietotarpeet. Painopisteet ovat salaisia, jonka vuoksi niiden sisällön käsittely julkisuudessa ei ole mahdollista.
Siviilitiedustelun painopisteet määritetään ja tarkastetaan vuosittain erillisessä ministeriön ohjaamassa prosessissa. Prosessin aikana edellisen vuoden painopisteet ja niiden toteutuminen suojelupoliisin toiminnassa arvioidaan. Arvioinnista informoidaan eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokuntaa sekä Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa (TP-UTVA).
Painopisteitä asetettaessa seuraavalle vuodelle arvioidaan voimassa olevien painopisteiden ajantasaisuus suhteessa muutoksiin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä. Prosessin keskeisin osa on tiedustelun asiakkailta kerättävät tietotarpeet, jotka pyritään huomioimaan seuraavan vuoden painopisteissä. Keskusteluja käydään laajasti valtion poliittisen- ja virkamiesjohdon kanssa. Siviilitiedustelun painopisteitä koskeva vuosittainen prosessi valmistellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä suojelupoliisin kanssa.
Siviili- ja sotilastiedustelun painopisteet täydentävät toisiaan
Siviilitiedustelun painopisteet yhteensovitetaan sotilastiedustelun painopisteiden kanssa. Yhteensovittamisella tarkoitetaan sen tarkastamista, että siviili- ja sotilastiedustelu eivät lähtökohtaisesti tee päällekkäistä työtä ja, että tiedustelun painopisteet täydentävät toisiaan. Yhteensovittaminen on osa tiedustelun painopisteisiin liittyvää koordinaatiota ja tiedustelutoiminnan tehtävien jakamista siviili- ja sotilastiedustelun välillä. Näin varmistetaan myös merkittäviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tietopyyntöihin reagoiminen, tiedustelutoimintaan kytkeytyvien eri hallinnonalojen näkemysten huomioon ottaminen ja tässä prosessissa saavutetun näkemyksen jakaminen asianmukaisille tahoille.
Tiedustelun painopisteet seuraavalle vuodelle käsitellään valtioneuvoston kanslian johtamassa tiedustelun ja tilannekuvan koordinaatioryhmässä. Kyseisessä ryhmässä jäseninä ovat tasavallan presidentin kanslian ja sisä-, puolustus- ja ulkoministeriön kansliapäälliköt sekä suojelupoliisin ja sotilastiedustelun päälliköt. Puheenjohtajana toimii valtioneuvoston kanslian eli pääministerin valtiosihteeri.
Painopisteet viedään myös TP-UTVA:an, jossa ne käsitellään ennen niiden asettamista. Tämän jälkeen sisäministeriö asettaa siviilitiedustelun painopisteet seuraavalle vuodelle ja suojelupoliisi jalkauttaa ne toimintaansa. Tiedustelun painopisteiden pohjalta suojelupoliisi laatii yksityiskohtaisemmat tiedustelukysymykset. Mikäli toimintaympäristö muuttuu merkittävästi, painopisteitä voidaan tarkistaa ja muuttaa kesken vuoden.
Tiedustelun merkitys yhteiskunnassamme on kasvanut
Tiedustelun merkitys yhteiskunnassamme on kasvanut toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista johtuen. Siksi on tärkeää varmistaa, että tiedustelujärjestelmämme on toimiva, riittävästi resursoitu ja toiminta oikein kohdennettua. Tiedustelun ohjauksella varmistetaan tiedustelun yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tuloksellinen toiminta.
Tiedustelu ei lähtökohtaisesti toimi itseohjautuvasti, koska sen tehtävä liittyy keskeisellä tavalla vakavimpien turvallisuusuhkien torjuntaan ja tiedon jakamiseen näistä uhista valtion johdolle ja turvallisuusviranomaisille. Uhat liittyvät muun muassa Suomen suvereniteettiin ja siihen vaikuttamiseen, jonka vuoksi valtioneuvostotason ohjaustoiminnolla on merkitystä. Tästä johtuen siviilitiedustelun ohjausta kehitetään edelleen sisäministeriön toimesta. Myös Suomen liittyminen Natoon ulotti vaikutuksensa tiedustelun ohjaukseen. Osallistuminen Naton tiedustelutoimintaan edellyttää tiivistä yhteistyötä siviili- ja sotilastiedustelulta.
Juha Vehmaskoski
neuvotteleva virkamies
kansallisen turvallisuuden yksikkö, sisäministeriö
@juhawe