Pelastustoimen haasteet ovat nyt muualla kuin alan koulutuksessa

Pelastusalan koulutusta koskevat päätökset ovat herättäneet viime päivinä paljon keskustelua. Keskusteluissa on ihmetelty Pelastusopiston ja Helsingin Pelastuskoulun rahoitusta ja niiden välistä suhdetta. Lisäksi on pohdittu ja kannettu huolta Pelastusopiston asemasta.

Sisäministeriön pelastusosasto johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa sekä huolehtii sen valtakunnallisista järjestelyistä. Ensisijaisena intressinä tällä hallituskaudella on turvata riittävä pelastajamäärä. Tavoite sisältyi sisäministeriön esityksiin hallitusohjelmavalmistelijoille, ja kiitettävästi nämä tavoitteet on kirjattu pääministeri Orpon hallitusohjelmaan.

Hallitus linjasi historiallisen heikossa julkisen talouden tilanteessa historiallisen suuren esityksen suomalaiselle pelastajakoulutukselle. Budjettiriihen linjaus tarkoittaa Pelastusopiston budjettiin vuodelle 2024 lähes 15 %, seuraaville kahdelle vuodelle 20 % ja vuodelle 2027 yli 25 prosentin lisäystä. Tämän lisäksi upeaa on, että Helsingin kaupungille on esitetty hallituksen päätöksellä ensi vuodelle kaksi miljoonaa jo tehtyjen linjausten lisäksi. Tämän johdosta kokonaisesitys ammatillisen pelastajakoulutuksen lisäyksestä nousee jopa 5,5 miljoonaan euroon vuonna 2027. 

Pelastusopiston asemaa ei horjuteta

Pelastusopisto on pelastusalan vahva kansallinen ja kansainvälinen osaamiskeskus, jota kehitetään pelastustoimen strategisilla linjauksilla, mutta myös hallitusohjelmalinjausten mukaisesti. Pelastusopiston asemaa tehdyt päätökset eivät horjuta. Asetelma on myös hallinnollisesti täsmälleen sama, kuin se on ollut viimeiset 30 vuotta.  Pelastusopiston asemalle on ominaista ammatillisen koulutuksen rinnalla sen tutkimus- ja kehittämistoiminta ja edelleen tavattoman ajankohtaiset kansainvälinen toiminta sekä varautumis- ja väestönsuojelukoulutus, joiden merkityksen toimintaympäristömuutokset ovat valitettavasti nostaneet esiin. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen Pelastuskoulua kehitetään erityisesti pääkaupunkiseudun tarpeita ajatellen. Ajatus yhdistämisestä ei ole mielestäni nyt ajankohtainen. 

Tämän hetken tiukin kysymys koko toimialan kannalta on seuraava: onko hyvinvointialueiden tiukassa taloustilanteessa mahdollista palkata koulutettavat pelastajat ja muu pelastustoimen tarvitsema henkilöstö lakisääteisiin palveluihinsa? Ovatko pelastustoimen voimavarat kokonaisuutena riittävät muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin arjessa ja poikkeusoloissa? Pidän koulutuksen lisäyksestä tehtyjä ratkaisuja erinomaisina ja koulutuksellisesti se turvaa toimialan kehittämisen lähtökohdat. 

Pelastusalalla keskitytään rakentavaan ja toisia kunnioittavaan yhteistyöhön

Seuraavaksi on pyrittävä varmistamaan koko järjestelmän riittävä suorituskyky yhteiskunnan rakennemuutokset, teknologinen kehitys, ilmastonmuutoksen seuraukset ja muuttuva turvallisuusympäristö huomioiden. 

Etenemme siis hallituksen päätöksen mukaisesti. Hallitus esittää lisärahoitusta osoitettavaksi Pelastusopistolle ja Helsingin kaupungille. Sisäministeriö on niin ikään asettamassa pelastuslain 55 §:n muuttamiseen tähtäävää lainsäädäntöhanketta. Pelastusalalla keskitytään rakentavaan ja toisia kunnioittavaan yhteistyöhön koko upean toimialamme kehittämiseksi hallitusohjelmalinjausten sekä sisäministeriön ja toimialan strategisten tavoitteiden mukaisesti.

Kimmo Kohvakka
Pelastusylijohtaja 
@KimmoKohvakka