Turvalliset satelliittiviestintäyhteydet kasvattavat kansallista huoltovarmuutta

Digitalisaation, muuttuneen geopoliittisen tilanteen sekä kyber- ja hybridiuhkien vuoksi tarve turvallisille ja kattaville viestintäyhteyksille on kasvanut.

Euroopan unioni käynnisti vuonna 2023 turvallisten yhteyksien ohjelman vastaamaan näihin nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. IRIS²-satelliittijärjestelmä tulee tarjoamaan turvallisia viestintäpalveluja EU:lle ja sen jäsenvaltioille sekä kaupallisia laajakaistayhteyksiä Euroopassa ja strategisesti tärkeillä maantieteellisillä alueilla, kuten arktisella alueella ja Afrikassa.

Turvallisten yhteyksien ohjelma edistää EU:n digitaalista siirtymää. Ohjelman keskiössä on monikiertoratainen IRIS²-satelliittijärjestelmä, jonka tavoitteena on parantaa viestintäyhteyksien häiriönsietokykyä, yhteenliitettävyyttä ja turvallisuutta. Toteutuessaan IRIS² mahdollistaa nopeat ja turvalliset yhteydet vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoitteena on taata EU:n jäsenvaltioille turvalliset, suvereenit ja maailmanlaajuiset yhteyspalvelut, jotka vastaavat niiden operatiivisia tarpeita, kuten kriittisen infrastruktuurin suojaamista, ulkosuhdetoimintoja ja rajavalvontaa.

Uusi satelliittijärjestelmä vahvistaisi yhteiskunnan kriisinkestävyyttä

Suomi on riippuvainen maanpäällisistä tietoverkoista. Toimivat viestintäyhteydet ovat modernin yhteiskunnan perusta. Viestintäyhteyksien toimivuus voi olla uhattuna monestakin syystä. Luonnonilmiöt, kuten myrskyt, voivat aiheuttaa katkoksia maanpäällisiin yhteyksiin. Toisaalta riskinä ovat myös tahalliset ihmisten aiheuttamat uhat, kuten kyberhyökkäykset ja sodat. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan viestintäyhteydet tuhoutuivat ja niitä korvattiin kaupallisella Starlink-palvelulla.

Maailmantilanteen muututtua myös Suomessa on varauduttava tunnistettuihin ja vielä tunnistamattomiin uhkiin. Esimerkiksi Virve 2 -palvelu tarjoaa viranomaisille ja huoltovarmuuskriittisille toimijoille laajakaistaiset mobiilipalvelut. Viestintäyhteyksien toimintavarmuutta on parannettu myös kaupallisilla satelliittipalveluilla. Tällä hetkellä varautumisessa on kuitenkin haasteita. Kaupallisten satelliittipalveluiden turvallisuuteen ja toimintavarmuuteen ei voida täysin luottaa viranomaistoiminnassa ja lisäksi niiden kattavuus on osin puutteellista erityisesti itäisessä Suomessa.

Toteutuessaan IRIS² tulee kattamaan katvealueet, joissa ei ole ollut aiemmin toimivia viestintäyhteyksiä. Globaalit yhteydet varmistetaan monikiertorataisella satelliittikonstellaatiolla, jossa yhdistyvät matalan-, korkean- ja keskikorkean kiertoradan satelliittien tarjoamat edut. IRIS² vahvistaisi Suomen kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä turvallisilla ja kattavilla viestintäyhteyksillä. 

Uudesta satelliittijärjestelmästä hyötyisi usea käyttäjäryhmä

Kansallinen esiselvitys käyttäjäryhmien ja käyttötarpeiden osalta on vasta aloitettu. EU-tasolla käyttötarpeita on selvitetty jo vuonna 2021 ENTRUSTED-hankkeessa. Selvityksen perusteella EU:n tarjoamia satelliittiviestintäpalveluita voitaisiin hyödyntää kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa, raja- ja merivalvonnassa, ulkosuhdetoiminnoissa sekä erilaisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Käyttäjäryhmiksi on tässä vaiheessa tunnistettu viranomaiset, kriittisen infran operoijat, Suomen edustustot ja valtion johto. 

Vuoden 2021 käyttötarvekyselyyn saatiin vastauksia noin kymmeneltä suomalaiselta organisaatiolta. Viime vuosien aikana turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut ja voimmekin olettaa, että tarpeet turvallisille satelliittiviestintäyhteyksille sekä tietoisuus näistä ovat lisääntyneet. Organisaatiot ovat mahdollisesti tehneet omia ratkaisujaan ja hankintojaan kasvaneen varautumistarpeen vuoksi, mutta kansallisella tasolla asiaa ei ole koordinoitu. 

Suomi selvittää turvallisten satelliittiyhteyksien käyttöönottoa

Sisäministeriö asetti huhtikuussa 2024 hankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää miten turvalliset satelliittiviestintäyhteydet ovat otettavissa käyttöön Suomessa ja ketkä näitä yhteyksiä tarvitsisivat. Vuoden 2025 loppuun asti kestävän hankkeen tarkoituksena on tehdä esitys käyttötarpeista, käyttäjäryhmistä, hallinnointimallista sekä tarvittavista määrärahoista palveluiden käyttöönottoon sekä käyttöön.

Työ käyttäjäryhmien selvittämiseksi käynnistyy kesän jälkeen. Olemme jo nyt tunnistaneet useita mahdollisia käyttäjäryhmiä, mutta kaikki tarpeet eivät vielä ole tiedossa. Kriittisen infrastruktuurin ja huoltovarmuuden kannalta olennaisten toimijoiden lisäksi Suomessa on myös muita potentiaalisia julkishallinnon käyttäjäryhmiä, joita emme ole vielä tunnistaneet, ja jotka parhaillaan suunnittelevat omia ratkaisujaan. Kustannustehokkaan ja kansallisen ratkaisun suunnittelemiseksi näidenkin käyttäjäryhmien tunnistaminen ja ottaminen mukaan työhön olisi tärkeää.

Jonna Kuusivuori
erityisasiantuntija
hallinto- ja kehittämisosasto