Sopu maahanmuuton paktissa, mutta mitä se tarkoittaa?

Paktilla tarkoitetaan Euroopan komission syyskuussa 2020 käynnistämää kokonaisvaltaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta (New Pact on Migration and Asylum, kutsumanimenä pakti). Uudistus kattaa eri osa-alueita, kuten yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen, kumppanuudet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, paluun tehostamisen sekä laillisten maahanmuuttoväylien edistämisen.

Kesäkuun alussa sisäasioiden ministerien kokouksessa otettiin merkittävä askel Euroopan unionin yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan vahvistamiseksi. Kokouksessa saavutettiin sopu ns. maahanmuuttopaktin kahdesta keskeisestä asetuksesta: turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksesta (hallinta-asetus, AMMR) ja turvapaikkamenettelyasetuksesta (APR). 

Hallinta-asetuksen tavoitteena on säädellä vastuullisen valtion määrittelemistä, eli antaa yhteiset työkalut sen arvioimiseen, mikä jäsenmaa valtuutetaan vastuulliseksi turvapaikan hakijasta. Lisäksi hallinta-asetus sisältää yhteisvastuumekanismin, jonka tavoitteena on helpottaa tällä hetkellä epätasaisesti jakautuvaa vastuuta jäsenmaiden kesken EU-alueella olevista turvapaikan hakijoista. Esimerkiksi Etelä-Euroopan rantavaltioiden järjestelmä on kovan paineen alla Välimeren reittien ollessa edelleen suosituimpia reittejä Eurooppaan. Uusissa säännöissä yhdistetään sitova yhteisvastuu ja jousto, joiden pohjalta jäsenmaat voivat valita, millä tavalla tukevat toisiaan. Mahdollisia toimia ovat sisäiset siirrot, rahoitusosuudet tai vaihtoehtoiset yhteisvastuutoimet, kuten henkilöstön lähettäminen tai valmiuksien kehittäminen. Jäsenmailla on täysi harkintavalta sen suhteen, minkä tyyppisiin yhteisvastuutoimiin ne osallistuvat, eikä niitä velvoiteta toteuttamaan sisäisiä siirtoja. 

Hallinta-asetuksella pyritään myös torjumaan järjestelmän väärinkäyttöä ja ehkäisemään edelleen liikkumista unionin alueella. Edelleen liikkumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa Euroopan unioniin tullut henkilö hakee suojelua toisessa jäsenvaltiossa haettuaan sitä ensin maassa, johon on ensimmäiseksi saapunut.  Tällä hetkellä edelleen liikkumisesta johtuen monen Keski¬¬-Euroopan maan vastaanottojärjestelmät ovat myös saavuttamassa kapasiteettinsa rajat. 

Turvapaikkamenettelyasetuksen tavoitteena taas on yhtenäistää ja tehostaa koko EU-alueen turvapaikkamenettelyjä. Jokaisen jäsenmaan on noudatettava samoja sääntöjä kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden suhteen heidän perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Tehokkaammalla turvapaikkamenettelyllä varmistetaan kansainvälisen suojelun takaaminen sitä tarvitseville. 

Turvapaikkamenettelyasetuksella otetaan myös käyttöön pakolliset rajamenettelyt. Tarkoituksena on arvioida nopeasti EU:n ulkorajoilla, ovatko hakemukset perusteettomia tai sellaisia, ettei niitä oteta tutkittavaksi. Rajamenettelyn piiriin kuuluvat henkilöt eivät saa liikkua vapaasti jäsenmaan alueella. Jäsenmaiden on sovellettava menettelyä esimerkiksi tilanteissa, joissa hakija arvioidaan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.

Rajamenettelyjen toteuttamiseksi jäsenmailla on oltava riittävä kapasiteetti vastaanottovalmiuksina ja henkilöresursseina. Näin ne voivat milloin tahansa käsitellä tietyn määrän hakemuksia ja panna täytäntöön palautuspäätökset.

Haastava tie kohti yhä yhtenäisempää järjestelmää

Neuvottelut jäsenmaiden käytäntöjä yhtenäistävästä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta ovat olleet haastavia. Keskustelut yhteisen politiikan tarpeesta käynnistyivät jo vuonna 2016, ja työ jatkuu edelleen. 

Näiden hyväksyttyjen kahden asetuksen lisäksi turvapaikka- ja maahanmuuttouudistusta koskevaan paktiin kuuluu myös muita säädöksiä, esimerkiksi Eurodac-, uudelleensijoittamis- ja määritelmäasetuksen sekä vastaanottodirektiivin muodostama ns. ”minipaketti”. Sen hyväksyminen edesauttaisi Eurooppaan pyrkivien ihmisten tunnistamista ja ohjausta oikeaan prosessiin sekä varmistaisi kansainvälisen suojelun toteutumisen mahdollisimman yhdenmukaisena kaikkialla EU:ssa.  

Nyt hyväksyttyjen asetusten perusteella neuvoston puheenjohtajamaa aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa. Paktiin kuuluvien muiden asetusten käsittelyä puolestaan jatketaan vielä jäsenmaiden kesken.

Suomen tavoitteena on, että uudistus tulee viedä maaliin nykyisen Euroopan parlamentin kaudella eli ennen kesäkuun 2024 Euroopan parlamentin vaaleja. Epäonnistuminen olisi iso takaisku Euroopan unionin uskottavuudelle ja kyvylle ratkaista vaikeita, globaaleja haasteita. Turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmän yhtenäisyyden vahvistaminen takaa hakijoiden yhdenmukaisen ja perusoikeusvaatimukset täyttävän kohtelun kaikkialla unionissa sekä varmistaa turvapaikka- ja muuttoliiketilanteen hallitun järjestämisen. 

Mari Hämäläinen
Neuvotteleva virkamies, maahanmuutto-osasto

Kukka Krüger
Johtava asiantuntija, maahanmuutto-osasto

Sanna Montin
Johtava asiantuntija, maahanmuutto-osasto