Meidän pitää luoda pohja toimintakykyiselle poliisille
Poliisin hallintorakennetta koskeva esiselvitys on luovutettu sisäministeriölle. Samalla saatiin ministeriön käyttöön poliisin toimipisteiden toimintalähtöisen verkostotarkastelun ensimmäinen osa.
Näissä selvityksissä ja tarkasteluissa on poliisin osalta kaikki pelissä. Kokonaisuudessa, poliisin toimintaedellytyksissä, joka osasella on merkitystä. Laadukkaat poliisipalvelut muodostuvat lopultakin osaavasta henkilöstöstä, toiminnalle raamit antavasta lainsäädännöstä, toimi- ja palvelupisteistä, tietojärjestelmistä ja varusteista.
Kaikki tämä maksaa, mutta oikeusvaltiolla on hintansa. Poliisilla on keskeinen osa oikeusvaltion ylläpitämisessä, mutta siinä se ei ole yksin, vaan rikosoikeudellisessa järjestelmässä on monta toimijaa. Tässäkin suhteessa on tarkasteltava koko ketjua.
Poliisilla on mainittujen ydintehtäviensä lisäksi tärkeä muiden viranomaisten toimintaa tukeva rooli. Moni toimija nojaa toiminnassaan poliisiin. Poliisi on sisäisen turvallisuuden kivijalka.
Poliisin vakauttamistoimet on käynnistetty
Yhteiskunnalla, niin veronmaksajilla kuin päätöksentekijöilläkin, on oikeus tietää, miten poliisin asiat ovat. Jokavuotinen poliisin määrärahanäytelmä tulisi saada loppumaan. Poliisin rahoituksessa tulisi voida päästä suunnitelmallisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Sisäministeriö onkin vuodesta 2021 asti pyrkinyt laajalla vakauttamisohjelmalla tasapainottamaan poliisin taloustilanteen. Tarkastelussa ovat kaikki tulo- ja menopuolen asiat. Meillä on oltava laadukas ja tehokas poliisi, mutta samalla poliisi, johon meillä on myös varaa.
Olemme käynnistäneet laajat vakauttamistoimet viime vuonna ja niitä tehdään yhdessä poliisin kanssa. Vakauttamiseen on kytketty myös valtiovarainministeriö. Päätöksentekijälle on luvattu, että kaikki on läpinäkyvää. Tämä tarkoittaa, että jos rahaa annetaan toiminnan tason turvaamiseen, se myös menee sinne, eikä esimerkiksi kiinteistökuluihin. Poliisin talouden ja toimintaedellytysten suhteen tehdään kaikki voitava. Tämä on meidän palvelulupauksemme sisäministeriössä.
Poliisin hallintorakennetta on myllätty
Poliisi on kokenut viime vuosikymmenten aikana melkoisen rakennemuutosten sarjan. Se on tullut yli kahdestasadasta poliisipiiristä yhteentoista poliisilaitokseen. Lääninjohdot on lakkautettu, uusi ylijohto – poliisihallitus - on perustettu, hallinnon tietohallintokeskus on sulautettu poliisiin ja poliisin tekniikkakeskus on lakkautettu. Liikkuva poliisi on myös lakkautettu. Lisäksi suojelupoliisi on irrotettu muusta poliisista. Samalla toimintaympäristö on radikaalisti muuttunut. Selvitys on siten todellakin paikallaan.
Nyt luovutettu hallintorakennetta koskeva selvitys analysoidaan luonnollisesti tarkoin ministeriössä. Se ei ole ensimmäinen sarjassaan. Sen ajankohta ei myöskään ole sattumaa. Osan kehittämisestä poliisi voi tehdä itse ja nämä toimet tuleekin mitä pikimmiten tehdä, mutta osaan toimista tarvitaan varmasti myös ohjaavan ministeriön ja mahdollisesti myös koko valtioneuvoston kanta, lainsäädäntötoimista puhumattakaan. Näitä asioita on tietenkin paikallaan arvioida juuri hallituskauden alussa ja uuden hallitusohjelman kynnyksellä.
Vaikka tarkempaa analyysiä vasta tehdään, muutama keskeinen asia nousee selvityksessä esille.
Poliisi takaisin ihmisten pariin
Hallintorakenneuudistusten myötä poliisi on jossakin määrin keskittänyt toimintojaan taajamiin ja valtaväylien varrelle. Tähän on toki syynsä, mutta ihmisillä vaikuttaisi nyt olevan kova tarve poliisin tavoitettavuuteen, tai suoranaiseen läsnäoloon siellä, missä ihmiset ovat.
Tällaisia alueita eivät ole ainoastaan harvaanasutut seudut, vaan katvealueita on muuallakin, myös ruuhkaisimmassa Suomessa. On mietittävä lisää keinoja poliisin näkyvyyden ja läsnäolon lisäämiseksi eri tilanteissa ja paikoissa. Totta kai tämä on voimavarakysymys, mutta kaikelle tarkastelulle on oltava avoin.
Rikostorjunta on vaikeuksissa
Luottamus on poliisin toiminnan kulmakivi. Näin on erityisesti Suomen kaltaisessa maassa, jossa poliisien määrä on suhteellisesti Euroopan alhaisin.
Selvitysten mukaan tiedämme, ettei sinällään hyvä luottamus poliisiin ole kaikissa ryhmissä samanlaista. Poliisi tekee kovasti töitä luodakseen toimivat yhteissuhteet kaikkiin väestöryhmiin. Suuren enemmistön luottamusta koetellaan kuitenkin siinä vaiheessa, kun ihminen ensi kertaa tarvitsee poliisin apua esimerkiksi hänen polkupyöränsä tai autonsa tultua varastetuksi. Poliisin esitutkinta on tällä hetkellä niin suurissa vaikeuksissa, että pettymykset ovat hyvinkin mahdollisia. Tämä syö jo laajalti luottamusta poliisin toimintaan. Samalla tutkijat ja tutkinnanjohtajat uupuvat juttujensa alle. Vika ei ole heidän.
Poliisi on kehittämässä esitutkintaansa. Kuluva vuosi on aiheen teemavuosi. Tämä kehitystyö toki on tarpeen, mutta yksin poliisin omat toimet rikostorjunnan kehittämiseksi eivät ole riittäviä. Taakan keventämiseksi ja resurssien paremmaksi suuntaamiseksi tarvitaan myös lainsäädäntötoimia. Rikosprosessien sujuvoittamistyö on jo valmistellussa oikeusministeriön johdolla. Toivomme tälläkin olevan vaikutuksensa tulevaan hallitusohjelmaan.
Sakkomenettelyä ja sen laajentamista on tarpeen arvioida. Sakkomenettelystä tulee luoda esitutkintaprosessiin nähden kevennetty menettely, joka säästää poliisin työtä yksinkertaisissa ja selvissä asioissa. Laajalla, vuonna 2014 toteutetulla esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain muuttamisella nostettiin huomattavasti esitutkintaviranomaisten työmäärää, joidenkin arvioiden mukaan jopa 30 prosenttia.
Hallinto- ja tukitoimien keskittämiselle on perusteet
Selvityksessä ehdotetaan niin sanottuun yhden viraston malliin siirtymistä. Tarkemman analyysin – päätöksistä puhumattakaan – vielä puuttuessa voidaan todeta eräiden toimintojen keskittämiselle olevan vankat perusteensa. Poliisin hallintoa tulee voida tehostaa tukitoimia keskittämällä. Kuten olemme luvanneet, kaikki kivet ja kannot käännetään maksimaalisen kustannustehokkuuden löytämiseksi.
Jos mitään ei tehdä, nousevat poliisin toimitilakulut noin 50 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä. Tästä syystä tehdään verkostoanalyysiä. Seiniä tärkeämpää on se, että poliisin kyvykkyydet on sijoitettu tarkoituksenmukaisella tavalla kysyntää vastaavasti. Myös ICT-palvelujen tuottaminen on poliisin ja monen muun viranomaisen kohtalonkysymys. Kaikki tehostamistoimet ovat näissä asioissa tarpeen.
Näillä asioilla luodaan pohja toimintakykyiselle poliisille.
Tomi Vuori
ylijohtaja, osastopäällikkö
@TomiVuori