Selvitys: Poliisin palvelut yhdenmukaistetaan riittävillä resursseilla ja pitkäjänteisellä kehittämisellä
Sisäministeriön teettämä selvitys poliisin hallintorakenteesta ja kehittämisehdotuksista on valmistunut. Selvityksen mukaan poliisin toimintaa pitää yhdenmukaistaa ja tärkeimpänä tavoitteena on tuoda poliisi takaisin tavallisten ihmisten pariin.
Selvityksen tavoite oli löytää keinoja, joilla poliisi voisi entistä paremmin huolehtia lakisääteisistä tehtävistä, vastata toimintaympäristön muutoksiin ja varmistaa yhdenvertaisten poliisipalvelujen toteutuminen.
Selvityksessä on tarkasteltu viimeisimmän hallintorakenneuudistuksen (PORA III) vaikutuksia poliisitoimintaan. Poliisin hallintorakennetta uudistettiin viimeksi viime vuosikymmenellä. Tuolloin muun muassa muodostettiin nykyiset 11 poliisiyksikköä ja Liikkuva poliisi lakkautettiin.
Selvityshenkilönä toimi varatuomari Juhapekka Ristola. Poliisin asiantuntijana selvitystyötä tuki apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta.
Poliisin voimavarat turvattava pitkäjänteisesti
Poliisin toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä ovat hankaloittaneet etenkin toistuvat lisäbudjetit. Poliisille valtion talousarviossa osoitetut määrärahat ovat usean vuoden ajan olleet riittämättömät suhteessa poliisin menoihin ja tarpeisiin, ja määrärahavajetta on paikattu säännöllisesti.
Selvitys esittää, että poliisin kokonaismääräraha tulisi nostaa vaiheittain kahdeksan vuoden kuluessa pohjoismaiselle tasolle. Tämä toisi pitkäjänteisyyttä poliisin valtakunnalliseen suunnitteluun ja poliisiyksiköiden tulosohjaukseen. Poliiseja on Suomessa väestöön suhteutettuna vähemmän kuin muualla EU:ssa, ja poliisin menot osuutena bruttokansantuotteesta ovat pienempiä kuin muissa Pohjoismaissa.
Poliisin peruspalveluissa on alueellisia eroja
Selvitys arvioi viimeisimmän hallintorakenneuudistuksen tavoitteiden saavuttamista ja sitä kautta poliisin peruspalveluiden, eli rikostutkinnan, valvonnan ja hälytystoiminnan sekä lupapalveluiden, tilannetta. Yleisenä havaintona on, että kaikissa poliisin peruspalveluissa esiintyy poliisiyksikkökohtaisia eroja, osin suuriakin.
Keskeisimpänä haasteena nähdään perusrikostutkinnan tila. Rikosasioiden tutkinta-ajat ja selvitystasot ovat heikentyneet vuosien ajan. Vakaviin henkeen, turvallisuuteen ja talouteen kohdistuviin rikoksiin poliisi kykenee selvityksen mukaan panostamaan edelleenkin varsin hyvin.
Selvityksen mukaan poliisin hälytystehtävät on priorisoitu kaikkialla poliisiyksiköissä voimavarojen suuntaamisessa kärkeen. Poliisin resurssihaasteet ja toimintojen keskittäminen kaupunkeihin ja taajamiin näyttää kuitenkin aikojen saatossa heikentäneen harvaan asutumpien seutujen valvonta- ja hälytyspalveluja. Vaikka liikenneturvallisuustyö on vähentynyt, liikenneturvallisuus on kuitenkin säilynyt.
Lupapalveluiden sähköistäminen on onnistunut selvityksen arvion mukaan erittäin hyvin, ja poliisi myöntää yli miljoona lupaa vuosittain. Lupapalveluita on kehitetty määrätietoisesti, mutta poliisilaitosten välillä on edelleen monissa asioissa melko suuria eroja.
Selvitys esittää poliisille useita monivuotisia ja valtakunnallisia ohjelmia, joilla muun muassa perusrikostutkinnan tasoa nostetaan ja harvapartiointi ulotetaan kaikkialle Suomeen.
Yhdenmukaisuutta voi saavuttaa useilla eri keinoilla
Suomen poliisia tulee selvityksen mukaan kehittää toiminnallisesti nykyistä yhdenmukaisemmaksi. Suomen 11 poliisilaitosta ovat monilta osin organisoituneet eri tavoin ja niiden toimintatavoissa on eroja, mikä ei ole yhdenmukaisuuden ja tasapuolisten palvelujen kannalta ongelmatonta.
Selvitys toteaa, että hallintorakenteen muutokset eivät yksinään ole ratkaisu. Johdonmukainen ja johdettu kehittäminen vähentää tarvetta rakennemuutoksiin ja pitää toimialan kiinni muuttuvassa maailmassa.
Selvitys esittää useita kehittämisvaihtoehtoja vähittäisestä toiminnan kehittämisestä erilaisiin rakenteellisiin muutoksiin. Poliisin toimitila-, hankinta-, talous-, ICT-, HR-osaaminen ja -toimivalta tulisi selvityksen mukaan keskittää pääosin poliisin ylijohdolle tukemaan paikallista poliisitoimintaa.
Selvityksen mukaan voisi olla hyödyllistä tavoitella yhtä poliisivirastoa, joka muodostuisi Poliisihallituksesta, valtakunnallisista yksiköistä ja poliisilaitoksista. Poliisiviraston sisällä olisivat sen jälkeen poliisin ylijohto, sisäiset tukipalvelut, valtakunnalliset yksiköt KRP ja Poliisiammattikorkeakoulu sekä operatiiviset poliisialueet.
Poliisin toiminnot on sijoitettava tulevaisuuden kysyntää vastaavasti
Samanaikaisesti käynnissä on ollut poliisin toimintalähtöinen verkostotarkastelu, jossa tavoitteena on luoda malli sille, miten poliisin toiminnot sijoitetaan tulevaisuudessa optimaalisesti eri puolille Suomea. Työssä huomioidaan muun muassa väestöennusteet. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on valmistunut kuvaus poliisin toiminnan ja toimipisteverkoston nykytilanteesta.
Hankkeet ovat osa sisäministeriön käynnistämiä poliisin vakauttamistoimia, jolla pyritään poliisin toimintaedellytysten varmistamiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Lisätiedot:
selvityshenkilö, varatuomari Juhapekka Ristola, p. 0400 788 530 (hallintorakenneselvitys)
osastopäällikkö Tomi Vuori, sisäministeriö, p. 0295 488 550, [email protected] (toimeksianto ja poliisin vakauttamisohjelma)
johtava asiantuntija Ari-Pekka Dag, sisäministeriö p. 0295 488 560, [email protected] (toimintalähtöinen verkostotarkastelu)