Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Opas hyvistä käytännöistä vihatekojen tunnistamisessa ja ennalta estämisessä on julkaistu

Sisäministeriö
31.3.2021 10.06
Uutinen
Poliisin hihamerkki.

Sisäministeriö on julkaissut poliisille ja sidosryhmille oppaan, jossa käydään läpi hyviä käytäntöjä vihatekojen tunnistamisessa ja ennalta estämisessä.

Hyvät käytännöt vihatekojen tunnistamisessa ja ennalta estämisessä -opas pitää sisällään hyvien käytäntöjen esittelyn sekä Suomesta, että muualta Euroopasta. Oppaan sisältämää raporttia varten tietoa kerättiin ennalta estävää työtä tekeviltä poliiseilta, sekä poliisin kanssa toimivilta järjestöiltä. Oppaan on koostanut asiantuntija Emilia Hämäläinen sisäministeriön poliisiosastolta. 

– Vihatekojen ennalta estäminen kuuluvat jokaisen poliisin työhön Suomessa. Suomessa tehdään jo paljon toimia viharikosten ennalta estämiseksi ja se mielletään tärkeäksi myös poliisin sisällä, asiantuntija Emilia Hämäläinen kertoo viitaten oppaan sisältöön. 

Vihateko on ennakkoluulojen tai vihamielisyyden motivoima teko, joka kohdistuu tiettyyn suojelua vaativaan ryhmään tai ihmisen ominaisuuteen. Vihateko ei kuitenkaan itsessään täytä välttämättä minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Jos rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, puhutaan viharikoksista. Kotimaisessa rikosoikeudessa viharikoksilla tarkoitetaan tietyn rikostunnusmerkistön täyttävää tekoa, joka kohdistuu henkilöön, ryhmään, jonkun omaisuuteen, instituutioon tai näiden edustajaan. 

Viharikoksen motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys esimerkiksi uhrin oletettua tai todellista rotua, ihonväriä, syntyperää, kansallista tai etnistä alkuperää, uskontoa tai vakaumusta, seksuaalista suuntautumista, vammaisuutta, sukupuoli-identiteettiä tai sukupuolen ilmaisua kohtaan. Myös vihapuhe voi olla rikoslain mukainen rikos tai yhdenvertaisuuslaissa tai tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää.

Poliisin on tärkeä näkyä siellä missä ihmisetkin ovat

Opasta varten tehtiin kysely, joka osoitettiin ennalta estävää työtä tekeville poliiseille, sekä joillekin poliisin kanssa yhteistyötä tekeville järjestöille. Kyselyn vastauksissa nousi esiin se, että poliisin on tärkeä olla siellä missä ihmisetkin ovat. 

– Poliisin kanssa toimivat sidosryhmät arvostavat erityisesti sitä, että poliisi jalkautuu ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan eri tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Poliisi tulee kuitenkin jalkautumisen yhteydessä ihmisille tutuksi. Tämä madaltaa kynnystä yhteydenotolle, kun on kysyttävää tai tarve ilmoittaa tapahtuneesta rikoksesta. Poliisin jalkautumisen ja osallistumisen katsotaan myös tuovan poliisia lähemmäksi, Hämäläinen sanoo. 

Tarve poliisin läsnäololle pätee myös sosiaalisessa mediassa. Kun poliisi on läsnä omilla kasvoillaan, on kynnys yhteydenotolle matalampi. Etenkin nuoret viettävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa ja onkin tärkeää, että poliisi on siellä, missä nuoretkin ovat.

Oppaassa käydään läpi myös sitä, miksi eri yhteisöjen kanssa tehty yhteistyö on tärkeää. Tällainen yhteistyö mahdollistaa myös poliisin oman osaamisen laajentamisen kysymyksissä ja sellaisten asioiden osalta, joita ei muuten käsitellä välttämättä kovin laajalti poliisin koulutuksessa.

Opas on tehty Tiedolla vihaa vastaan –hankkeessa, joka saa rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta.

Lisätiedot:
Asiantuntija Emilia Hämäläinen, p. 0295 488 221