Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Maalittamista käsittelevä yhteenveto on julkaistu

Sisäministeriö
12.4.2021 12.01
Tiedote 42/2021
Kädet näppäimistöllä.

Yhteenveto perustuu kirjallisiin lähteisiin ja se täydentää aiemmin maaliskuussa julkaistua raporttia, jossa käsitellään maalittamisen vastaisia toimia. Maalittamisen laajuuden ja vaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin jatkossa vieläkin enemmän tutkittua tietoa.

Yhteenvetoon sisällytetyt lähteet on koottu kirjallisuushakujen lisäksi lähestymällä eri viranomaisia, organisaatioita ja ammattiryhmiä. Näiltä tahoilta on pyydetty yhteenvetoon kirjallista tietoa maalittamisen laajuudesta.

– Useat organisaatiot kokevat maalittamisen ongelmaksi, mutta maalittamisen laajuutta ei ole selvitetty tähän mennessä ainakaan niin, että siitä olisi jäänyt kirjallista tietoa. Maalittamista on myös ylipäänsä tutkittu Suomessa toistaiseksi hyvin vähän. Kirjallisen aineiston kokoamista vaikeuttaa myös se, että selvityksissä, kyselyissä ja raporteissa käytetään harvoin termiä maalittaminen, sillä termillä ei ole ollut selkeää, yhteisesti hyväksyttyä määritelmää, kertoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä. 

Nyt julkaistussa yhteenvedossa nostetaan esiin, että pelkästään maalittamisen uhriksi joutuneiden työntekijöiden lukumäärä ei ole riittävä mittari, kun puhutaan maalittamisen laajuudesta ja vaikutuksista.

– Maalittamisen kohteeksi joutuneiden työntekijöiden lukumäärä on vain yksi mittari maalittamisen vaikutusten arviointiin. Monissa työyhteisöissä myös maalittamisen pelotevaikutus on mittava. Jos yksikin työntekijä joutuu vakavan ja yksityiselämää häiritsevän maalittamisen kohteeksi, voi tällä olla merkittäviä vaikutuksia koko työyhteisön hyvinvointiin ja organisaation toimintaan, Mankkinen painottaa.

Työntekijöiden kokemasta häirinnästä ja uhkailusta on mainintoja eri lähteissä. Mankkisen mukaan niiden perusteella on kuitenkin erittäin hankala arvioida, mikä osa häirinnästä tai uhkailusta täyttäisi maalittamisen tunnusmerkit.

– Näiden seikkojen vuoksi nyt julkaistu yhteenveto on vain suuntaa antava eikä missään nimessä tarkka kuvaus maalittamisen laajuudesta Suomessa. Jotta maalittamisen laajuutta ja vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan voidaan luotettavasti arvioida, tarvitaan laaja poikkihallinnollinen tutkimus aiheesta, Mankkinen toteaa.

Yhteinen määritelmä olisi tärkeä luotettavan ja yhdenmukaisen tarkastelun kannalta

Jotta maalittamisen laajuutta voitaisiin tarkastella jatkossa yhdenmukaisesti ja luotettavasti, työryhmä ehdottaa, että maalittamiselle tulisi sopia yhteinen määritelmä. Maalittamisesta käytetäänkin tällä hetkellä useita, hieman toisistaan poikkeavia määritelmiä. 

Sisäministeriön maalittamisen vastaisen toiminnan tehostamiseksi perustettu työryhmä on raportissaan päätynyt seuraavaan määritelmään:

Maalittaminen on toimintaa, jossa yksittäinen henkilö omin toimin tai muita mobilisoimalla käynnistää tai kannustaa yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän, joka voi olla suoraa tai epäsuoraa. Keinoja ovat muun muassa mustamaalaaminen, yksityisluontoisten tietojen levittäminen tai uhkaaminen. Maalittaminen voi kohdistua myös henkilöön hänen läheistensä kautta. Maalittamisen tavoitteena on vaikuttaa ihmisiin tai yhteiskunnan rakenteisiin ja instituutioihin sekä erityisesti niitä kohtaan tunnettuun luottamukseen. (Sisäministeriö 2021.)

Lisätiedot:
Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, p. 0295 488 370, [email protected]