Hallituksen esitys julkisen talouden suunnitelmaksi ja toiseksi lisätalousarvioksi:
Sisäisen turvallisuuden viranomaisten perustoiminnan rahoitus ja tarvittavat investoinnit korostuvat sisäministeriön määrärahaesityksessä
Hallitus on saanut vuosien 2021–2024 julkisen talouden suunnitelmaa ja toista lisätalousarviota koskevat neuvottelut päätökseen.
– Sisäisen turvallisuuden ammattilaiset turvaavat arkeamme niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Erityisesti poliisi ja rajavartijat tekevät tällä hetkellä ympäripyöreää päivää terveytemme turvaamiseksi. Hallitus huolehtii tämän tärkeän työn taloudellisista edellytyksistä, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo.
Toisessa lisätalousarviossa varaudutaan kattamaan koronavirustilanteesta aiheutuneita kuluja
Hallituksen toisessa lisätalousarviossa Rajavartiolaitokselle esitetään noin 8,4 miljoonaa euroa kattamaan sisärajavalvonnan palauttamisesta aiheutuvia menoja ajalle 19.3.–13.5.2020.
Poliisille ehdotetaan 300 000 euroa alkuvaiheen menoihin, kuten Uudenmaan liikkumisrajoitusten toimeenpanosta aiheutuviin henkilöstö- ja ajoneuvokustannuksiin.
Viranomaisille korvataan koronatilanteen hoidosta syntyneet tavanomaisesta poikkeavat kustannukset täysimääräisesti, ja määrärahat sisällytetään lisätalousarvioesityksiin vuoden 2020 aikana. Tämä koskee esimerkiksi poliisin kasvavia menotarpeita.
Hätäkeskuslaitokselle esitetään 125 000 euroa, jolla kehitetään 112 Suomi -sovelluksen tiedoteominaisuuksia sekä varaudutaan hätäkeskuslaitoksen toiminnan ylläpitämiseen poikkeusoloissa.
Julkisen talouden suunnitelmassa panostuksia rajavalvontaan
Sisäministeriö esittää hallinnonalalleen määrärahaa yhteensä noin 1,5 miljardia euroa koko kehyskaudelle 2021–2024.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan julkisen talouden suunnitelmassa operatiivisen suorituskyvyn turvaamiseen määräaikaisesti 10 miljoonan euron lisäys vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi rahoitusta esitetään toimitilaturvallisuuden parantamiseen sekä Schengen-alueen tietojärjestelmän (SIS) uudistamisen vaatimien kansallisten tietojärjestelmämuutosten toimeenpanoon.
Poliisille esitetään investointiluonteisen suorituskyvyn ylläpitoon 10 miljoonaa euroa vuonna 2021. Lisärahoitusta esitetään mm. ajoneuvoinvestointeihin, SIS-järjestelmän vaatimien kansallisten muutosten toimeenpanoon sekä Suojelupoliisin toimitilamenoihin.
Hallitus esittää lisärahoitusta myös harmaan talouden torjuntaan. Hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden vastaisia toimia laajennetaan ja vauhditetaan verovajeen pienentämiseksi.
Radikalisaation ehkäisyä esitetään vahvistettavaksi vuosittaisella määrärahalisäyksellä koko kehyskauden. Rahoituksella tuetaan muun muassa exit-toimintaa, jolla torjutaan väkivaltaista ekstremismiä ja autetaan radikalisoituneita henkilöitä irtautumaan haitallisesta toiminnasta. Exit-toiminnalla vähennetään väkivallan uhkaa ja se täydentää rikosoikeudellisia keinoja.
Pelastusopiston koulutustoiminnan turvaamiseksi, koulutuksen laadun kehittämiseksi sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tueksi hallitus esittää 2,4 miljoonan euron rahoitusta vuosille 2021 ja 2022. Tällä varmistetaan pelastuslaitosten riittävä ja osaava henkilöstö ja ihmisten kiireellinen avunsaanti.
Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan lisämäärärahaa työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten ruuhkan purkuun, automaatiokehitykseen sekä ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen. Järjestelmän automatisaatioastetta lisätään muun muassa lupakäsittelyn sujuvoittamiseksi ja käsittelyaikojen nopeuttamiseksi.
Lisäksi Helsingin säilöönottoyksikön nykyisten tilojen korvaamiseksi ehdotetaan kehyskaudelle lisäystä. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tukemiseksi esitetään myös vuosittaista lisämäärärahaa.
Selonteko julkisen talouden suunnitelmasta annetaan eduskunnalle 16. huhtikuuta 2020.
Lisätietoja:
talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi, p. 0295 488 513, [email protected]
ministeri Ohisalon erityisavustaja Jussi Pyykkönen, p. 044 023 9149. [email protected]