Ulkomaalaislain muutoksilla torjutaan uusintahakemusten väärinkäyttöä
Ulkomaalaislakia muutetaan muun muassa tarkentamalla edellytyksiä uusintahakemuksen käsittelylle. Valtioneuvosto esitti lain vahvistamista torstaina 28. maaliskuuta, ja tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina. Lain on määrä tulla voimaan 1. kesäkuuta 2019.
Vahvistettavan lain mukaan turvapaikanhakijan on pystyttävä perustelemaan, miksi hän ei ole esittänyt uusintahakemuksen yhteydessä ilmoittamiaan perusteita aikaisemmin. Mahdollisia syitä tähän voivat olla hakijan kotimaassa tapahtuneet muutokset tai hänen henkilökohtaisessa tilanteessaan Suomessa tapahtuneet muutokset. Hakijalla voi olla myös esimerkiksi haavoittuvaan asemaan, häpeään tai pelkoon liittyviä perusteltuja syitä. Maahanmuuttovirasto huomioi syyt selvittäessään, tutkitaanko uusintahakemus.
Uusintahakemus tarkoittaa kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka ulkomaalainen tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta tai hallintotuomioistuimelta aiemmin tekemäänsä hakemukseen.
– Ei ole tarkoitettu, että henkilö uusii hakemuksensa vain viivytystarkoituksessa ja näin osaltaan ruuhkauttaa käsittelyä. Tätä väärinkäytön mahdollisuutta nyt kavennamme. Turvapaikkahakemusten oikeudenmukaiseen käsittelyyn kuuluu toki myös valitusoikeus sekä mahdollisuus uuteen hakemukseen, jos siihen on perusteet, sisäministeri Kai Mykkänen sanoo.
Uusintahakemuksia on noin puolet kaikista Suomessa jätetyistä kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista. Moni yksittäinen hakija on jättänyt jo useita uusintahakemuksia.
Lakimuutokset perustuvat EU:n turvapaikkamenettelydirektiiviin. Nyt direktiivin säännökset sisällytetään ulkomaalaislakiin aiempaa selkeämmin. Lisäksi direktiiviin perustuen säädetään, että hakemuksen tutkittavaksi ottaminen edellyttää myös, ettei hakija hänestä itsestään riippumattomista syistä ole voinut esittää uusintahakemuksessa esittämiään seikkoja tai perusteita aikaisemman hakemuksen käsittelyn tai sitä koskevan muutoksenhaun yhteydessä.
Muutokset vaikuttavat myös poliisin käytäntöihin. Jatkossa uusintahakemuksen tekeminen ei estä aiemman käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa, jos uusintahakemus ei täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä ja on tehty vain palautuksen estämiseksi tai viivyttämiseksi. Käytännössä tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa maasta poistamisen valmistelut on jo tehty ja uusi hakemus jätetään esimerkiksi vasta lentokentällä. Uusintahakemus on siis tehtävä heti, kun perusteet sille ovat olemassa eikä esimerkiksi vasta siinä vaiheessa, kun henkilöä ollaan palauttamassa.
Saatavuusharkinta pois Suomessa jo työskentelevien jatkoluvista
Laissa täsmennetään kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön työnteko-oikeuden alkamista ja päättymistä. Turvapaikanhakija on ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa jälkeen voinut aloittaa työnteon kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä, jos hänellä on passi, tai kuuden kuukauden päästä, jos passia ei ole. Sama aikaraja koskee jatkossa myös uusintahakemuksia. Työnteko-oikeus päättyy, kun Maahanmuuttoviraston päätös tulee täytäntöönpanokelpoiseksi.
Lisäksi työvoiman saatavuusharkintaa ei enää sovelleta henkilöön, joka on työskennellyt Suomessa vuoden työntekijän oleskeluluvalla ja vaihtaa työn toiselle ammattialalle, jos hän muutoin täyttää alan pätevyysvaatimukset.
– On kohtuutonta, että Suomessa jo laillisesti työskentelevä törmää saatavuusharkintaan eikä voi edetä urallaan vaan voi alaa vaihtaessa joutua poistumaan maasta. Tämä ei ole osaajien ja tekijöiden houkuttelua. Uskon, että jatkolupien keventäminen kannustaa työstä kiinnostuneita hakeutumaan Suomeen, toteaa ministeri Mykkänen.
Muutos lisää työvoiman tarjontaa varsinkin siivousalalla, teollisuudessa ja rakennus- ja metallialalla sekä jonkin verran puutarha- ja maatalousalalla. Näillä aloilla työvoiman saatavuus on vähentynyt ja kohtaanto-ongelmat ovat yleisiä.
Viranomainen voi ottaa hakijan matkustusasiakirjan haltuunsa
Nyt vahvistettavassa laissa säädetään myös kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön matkustusasiakirjan haltuunotosta. Säännös vahvistaa lain tasolla nykyisen käytännön, jonka mukaan poliisi, rajatarkastusviranomainen tai Maahanmuuttovirasto voi ottaa hakijan passin tai muun matkustusasiakirjan haltuunsa siihen saakka, kunnes hakijalle myönnetään oleskelulupa tai hän poistuu maasta.
Matkustusasiakirja voidaan myös siirtää säilytettäväksi toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Matkustusasiakirjaa säilyttävä viranomainen huolehtii siitä, että hakija pystyy asioimaan tilanteissa, joissa edellytetään henkilöllisyyden varmistamista.
Turvapaikkaprosessin aikana täysi-ikäistynyttä käsitellään perheenyhdistämisessä alaikäisenä
Nyt vahvistettava laki ulkomaalaislain muuttamisesta sisältää myös EU:n tuomioistuimen ratkaisuun perustuvan muutoksen, jonka mukaan perheenkokoajan iän arvioimisen lähtökohtana on pidettävä sitä päivämäärää, jona hän on jättänyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa.
Jatkossa Suomeen yksin alaikäisenä saapunutta mutta turvapaikkaprosessin aikana 18 vuotta täyttänyttä käsitellään perheenyhdistämishakemuksessa alaikäisenä. Muutos koskee sekä turvapaikan että toissijaista suojelua saaneita. Perheenyhdistämistä on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on saanut kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen tiedoksi.
Lisätietoja:
johtava asiantuntija Kukka Krüger, p. 0295 488 270, [email protected]
johtava asiantuntija Jarmo Tiukkanen, p. 0295 488 606, [email protected] (työntekijän oleskelulupaa koskevat kysymykset, tavoitettavissa 29.3.)
erityisavustaja Titta Andersson-Bohren, p. 050 513 1539, [email protected] (ministeri Mykkäsen haastattelupyynnöt)