Search

Suurin osa viharikoksista on rasistisia rikoksia Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista ominaisuutt...

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi automaattisesta tietojen hausta ja tietojenvaihdosta eurooppalaisessa poliisiyhteistyössä sekä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esitykse...

30.5.2016 | Rikoksen uhria voidaan suojella rikosprosessin aikana

27.3.2015 | Toimikunta esittää ratkaisuja rikoksen uhrien tukipalveluiden järjestämiseksi

21.5.2013 | Toimikunta selvittämään rikoksen uhrien palveluiden järjestämistä

28.8.2024 | Järjestäytynyt rikollisuus vaikuttaa pahimmillaan laajasti koko yhteiskuntaan ja ulottuu rakenteisiin. Siksi sitä on myös torjuttava laaja-alaisesti.

20.2.2023 | Suomalaiset menettävät digihuijausten seurauksena vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Tyypillisimpiä petosmuotoja ovat niin sanotut pankki- ja rakkaushuijaukset. Paras keino välttää digihuijauksen uhriksi joutuminen on oppia tunnistamaan digihuijaukset. Siksi sisäministeriö ja poliisi lanseeraavat helmikuussa kampanjan, joka opettaa ennakointitaitoja digihuijausten varalle.

29.12.2022 | Ihmiskaupan uhrien asema paranee ja heidän oikeutensa palveluihin vahvistuu siten, että auttamisjärjestelmän kautta saatavan avun jatkuminen ei enää riipu heitä koskevan ihmiskaupparikosprosessin etenemisestä. Auttaminen perustuu ensisijaisesti uhrin yksilöllisen tilanteen arviointiin. Tasavallan presidentti vahvisti asiaan liittyvät lakimuutokset 29.12., ja ne tulevat voimaan 1.1.

25.9.2023 | Sisäministeriö asettaa lainsäädäntöhankkeen arvioimaan ja valmistelemaan biometristen tietojen käsittelyä koskevien säännösten muuttamista. Tavoitteena on parantaa biometriikan käytön edellytyksiä lainvalvonnassa ja rikostorjunnassa.

20.10.2022 | Ihmiskaupan uhrien asemaa halutaan parantaa ja heidän oikeuttaan palveluihin vahvistaa riippumatta siitä, eteneekö heitä koskeva ihmiskaupparikosprosessi. Uhrien auttamisen ja rikosprosessin välistä kytköstä on tarkoitus heikentää muuttamalla vastaanottolakia hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus antoi asiaa koskevan ehdotuksen eduskunnalle 20.10.

5.4.2023 | Sisäministeriön teettämä esiselvitys kartoitti niin sanottuja turvallisen ilmoittamisen järjestelmiä, joilla ilman oleskeluoikeutta maassa olevat rikoksen uhrit ja todistajat voisivat ilmoittaa rikoksista. Esiselvityksen toteutti Turun yliopisto.

18.11.2021 | Ihmiskauppa on globaali ilmiö ja myös yksittäiset ihmiskaupparikokset ulottuvat usein useampaan kuin yhteen valtioon. Torstaina järjestetyssä seminaarissa puhuneet ministerit pitävätkin ihmiskaupan rajat ylittävää torjuntaa ensiarvoisen tärkeänä.

28.9.2021 | Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvitti ihmiskaupan uhrien oleskelulupakäytäntöä. Sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman tutkimuksen yksi keskeinen kysymys oli, miten ihmiskaupan uhrien haavoittuvuutta on arvioitu. Arviointi oli tutkimuksen mukaan monipuolista mutta vaihtelevaa. Ihmiskauppa ei ollut myönteisissä päätöksissä välttämättä pääsyy kansainvälisen suojelun tai oleskeluluvan myöntämiselle.

4.11.2021 | Pohjoismaiset ihmiskaupan torjuntatyön parissa toimivat viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat kokoontuvat seminaariin Helsingissä 18. marraskuuta. Jaetun tiedon ja osaamisen toivotaan tukevan osallistujia heidän työssään ihmiskaupan torjuntatyön vahvistamiseksi. Ilmoittautuminen seminaarin kaikille avoimiin, striimattuihin osioihin on auki 15.11. asti.

11.2.2021 | Työnantajien tulisi tukea työntekijää, joka joutuu sosiaalisessa mediassa tai muulla tavoin maalittamisen kohteeksi työtehtäviensä vuoksi. Lisäksi poliisin tulee varmistaa yhtenäiset käytännöt maalittamisen tutkinnassa. Näin parannetaan uhrin asemaa ja oikeusturvan toteutumista, toteaa sisäministeriön työryhmä.

12.4.2021 | Yhteenveto perustuu kirjallisiin lähteisiin ja se täydentää aiemmin maaliskuussa julkaistua raporttia, jossa käsitellään maalittamisen vastaisia toimia. Maalittamisen laajuuden ja vaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin jatkossa vieläkin enemmän tutkittua tietoa.

21.4.2023 | Poliisin rikostiedustelun kehittämistarpeita koskeva riippumaton selvitys suosittaa, että lainsäädäntöä tulee uudistaa. Poliisi tarvitsee rikostiedusteluun nykyistä täsmällisempiä keinoja vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä jengirikollisuuden torjumiseksi. Selvityshenkilönä toimi rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

15.1.2020 | Hallitus tulee määrätietoisesti puuttumaan ihmiskauppaan. Tänään julkistettiin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tilannekatsaus vuodesta 2019. Auttamisjärjestelmä on vakiinnuttanut asemansa ja toimintatapansa, mistä kertoo osaltaan auttamisjärjestelmän piirissä olevien ihmisten kasvava määrä. Ihmiskaupan torjunta on hallitukselle tärkeä tavoite ja sen torjumiseksi on hallitusohjelman mukaisesti ryhdytty toimiin monessa ministeriössä.

31.10.2019 | Sisäministeriö on tehnyt kestävän kehityksen sitoumuksen, jonka tavoitteena on pienentää hallinnonalan hiilijalanjälkeä sekä kaventaa väestöryhmien välisiä turvallisuuseroja.

15.6.2023 | Poliisibarometriin vastanneista noin 91 prosenttia kertoi luottavansa poliisiin melko tai erittäin paljon. Valtaosa vastanneista koki, että poliisi kantaa vastuun yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, mutta osaa rikollisuustilanne huolestuttaa. Tuore poliisibarometri kuvaa entistä kattavammin kansalaisten arvioita poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta.