Search

22.9.2026 | Sisäministeriö ja Puolustusvoimat järjestivät Lapissa räjäytyskokeita, joilla testattiin suomalaisia väestönsuojia. Tilaisuuteen osallistui asiantuntijoita Suomen ja Ukrainan johtamasta kansainvälisestä väestönsuojakoalitiosta sekä muista väestönsuojien kehittämisestä kiinnostuneista kumppanimaista. Tapahtumassa oli mukana kahdeksan hengen delegaatio Ukrainan väestönsuojista vastaavista ministeriöistä sekä pelastusvirastosta.

26.5.2026 | Sisäministeri Mari Rantanen myönsi väestönsuojelun I ja II luokan ansiomitaleja 22.5.2026.

6.3.2026 | Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Saksa ovat sopineet siviiliväestön suojelua koskevan yhteistyön syventämisestä ja allekirjoittaneet siviilivalmiudesta vastaavien ministeriöiden välisen yhteisymmärryspöytäkirjan. Pöytäkirjaa käsiteltiin helmikuussa ministerien videokokouksessa, jossa Suomea edusti sisäministeri Mari Rantanen.

9.3.2026 | Sisäministeri Rantanen ja Liettuan sisäministeri Vladislav Kondratovič tapasivat Helsingissä 9.3. Ministerit keskustelivat muun muassa Suomen poliisijärjestelmästä, väestönsuojelusta ja maiden yhteisistä turvallisuushaasteista.

26.4.2026 | Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala osallistui 26.4.2026 Tšernobylissä siellä 40 vuotta sitten tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuuden muistotilaisuuksiin ja korkean tason kokoukseen, jossa pohdittiin voimalan ydinturvallisuuden parantamista. Aiemmin aamulla hän osallistui Kiovassa laajennetun G7-ryhmän kokoukseen, joka pohti Ukrainan tukemista tulevana talvena 2026/2027 Venäjän hyökkäysten kohdistuessa jatkuvasti myös energia- ja siviilikohteisiin.

4.4.2025 | Suomen Natoon liittymisestä tulee tänään 4.4. täyteen kaksi vuotta. Valtionhallinnossa Nato-jäsenyys on tarkoittanut ainakin sitä, että kansallisia menettelyjä on pitänyt yhteensovittaa liittokunnan eri prosesseihin. Jäsenyys näkyy myös yhteistyön tiivistymisenä ja vilkastumisena suhteessa muihin Nato-maihin. Ukrainan sodan jatkuessa kiinnostus erityisesti Suomen väestönsuojelua ja väestönsuojia kohtaan on ollut laajaa.

3.4.2025 | Turvallisuusympäristömme vuoksi seuraavan valtuustokauden erityiskysymykseksi nousevat pelastustoimen ja väestönsuojelun edellytykset.

21.1.2026 | Sisäministeriö on julkaissut kolme uutta yleisopasta, jotka sisältävät käytännönläheiset ohjeet väestönsuojan käytöstä, kunnossapidosta ja pelastussuunnitelman laadinnasta. Oppaat on tarkoitettu esimerkiksi rakennuksen omistajien, kuten taloyhtiöiden ja muiden kiinteistön toiminnanharjoittajien tueksi.

25.3.2025 | Kuten erittäin valitettavat havainnot Ukrainasta osoittavat, siviiliväestö ja selviytymisen kannalta keskeiset yhteiskunnan toiminnot ovat edelleen sodankäynnin kohteita. Pelastusopisto toteutti sisäministeriön toimeksiannosta Ukrainan opit: Ukrainan sodan vaikutukset siviiliyhteiskuntaan sekä väestön suojaaminen sodan aikana -hankkeen, jonka raportti julkaistiin juuri.

17.2.2025 | Suomessa on monin tavoin hyvin toimiva väestönsuojelun järjestelmä, mutta myös kehittämistarpeita on kertynyt vuosikymmenten varrella. Hallituksen tavoitteena on, että väestönsuojelua vahvistetaan muun muassa uudistamalla sääntelyä ja kehittämällä väestönsuojelutyön organisointia.

19.3.2025 | Tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin tapaamisen yhteydessä allekirjoitettiin 19.3.2025 Suomen sisäministeriön ja Ukrainan strategisten teollisuudenalojen ministeriön välinen yhteistyölinjaus väestönsuojiin liittyvästä yhteistyöstä.

15.9.2023 | Sota Ukrainassa jatkuu. Samalla kun tuemme Ukrainaa kaikin tavoin, on tärkeää tunnistaa sodan opit.

5.11.2025 | Sisäministeri Mari Rantanen ja Ukrainan sisäministeri Ihor Klymenko keskustelivat videoyhteydellä keskiviikkona 5.11. Ministerit keskustelivat muun muassa Suomen ja Ukrainan turvallisuusviranomaisten yhteistyöstä sekä Ukrainan uusista tukitarpeista.

13.11.2025 | Pohjoismaiden siviilivalmiudesta ja varautumisesta vastaavat ministerit tai heidän sijaisensa kokoontuvat Helsingissä 13.11. Niin sanotun Haga-ministerikokouksen puheenjohtajana toimii sisäministeri Mari Rantanen. Ministerit keskustelevat ajankohtaisista Pohjoismaiden kriisivarautumiseen liittyvistä asioista.

24.10.2024 | Valtioneuvosto antoi 24. lokakuuta asetuksen, jolla säädetään väestönsuojeluun varautumisen yhteistyöstä ja suunnitelmista hyvinvointialueilla. Asetuksella täsmennetään hyvinvointialueen viranomaisten yhteistyön käytäntöjä.

16.9.2024 | Suomi ja Ruotsi sopivat hallitusten välisessä tapaamisessa Tukholmassa 16. syyskuuta, että yhteistyötä siviilivalmiudessa ja varautumisessa vahvistetaan entisestään. Liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne ja siviilivalmiusministeri Carl-Oskar Bohlin allekirjoittivat yhteistyölinjauksen, joka koskee siviiliväestön suojaamisen yhteistä suunnittelua.

27.11.2025 | Suomen ja Ukrainan johtaman väestönsuojakoalition avajaiset järjestetään Kiovassa 27. marraskuuta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio osallistuu avajaisiin ja julkistaa tilaisuudessa Suomen 11 miljoonan euron tuen väestönsuojien rakentamiseen. Suomi on jo aiemmin vahvistanut noin kahden miljoonan euron kahdenvälisen hankkeen rahoituksen, joten maamme tuki Ukrainan siviiliväestönsuojasektorille on yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. 

3.10.2025 | EU:n yhdenvertaisuudesta, varautumisesta ja kriisinhallinnasta vastaava komissaari Hadja Lahbib vierailee Helsingissä perjantaina 3.10. Hän tapaa sisäministeri Mari Rantasen ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen. Komissaari on Suomessa sisäministeri Rantasen kutsusta, ja torstaina hän tutustui Oulussa kansainväliseen Rescue Borealis -kenttäharjoitukseen.

20.12.2023 | Väestönsuoja on paljon muutakin kuin vahvoja rakenteita. Väittäisin, että harva tietää kaikista toiminnallisuuksista, laitteista ja varusteista, joita väestönsuojistamme löytyy – tai tulisi löytyä, kirjoittaa projektipäällikkö Ira Pasi.

22.3.2024 | Kuinka väestönsuojissa turvataan puhtaan ilman saanti? Ilmanvaihtolaitteet ja niiden aktiivihiilisuodattimet ovat tärkeässä roolissa väestönsuojien toimivuudessa. Niiden käyttöikä on herättänyt alalla viime aikoina keskustelua. Sisäministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan ilmanvaihtolaiteiden aktiivihiilisuodattimien voi oikein käytettynä olettaa olevan käyttökuntoisia vähintään 50 vuotta niiden asentamisesta.