Siviilitiedustelulaki parantaisi Suomen kansallista turvallisuutta
Suomeen esitetään tiedustelulainsäädäntöä, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi terrorismi, vieraiden valtioiden Suomeen kohdistama vakoilu tai elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen. Suojelupoliisin (Supo) tiedonhankinnan painopiste siirtyisi nykyistä varhaisempaan vaiheeseen siten, että uhat voitaisiin havaita ja niihin reagoida nykyistä aiemmin. Hallitus antoi siviilitiedustelua koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle 25.tammikuuta.
Samassa yhteydessä eduskunnan käsiteltäväksi annettiin puolustusministeriössä ja oikeusministeriössä valmistellut tiedustelulainsäädännön kokonaisuuteen kuuluvat esitykset sotilastiedustelusta, tiedustelutoiminnan valvonnasta sekä perustuslain muuttamisesta.
Tiedustelumenetelmät pohjautuisivat osin nykylainsäädäntöön ja olisivat osin uusia
Lakiesityksessä ehdotetaan uuden siviilitiedustelua koskevan luvun lisäämistä poliisilakiin sekä uutta lakia tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa. Suojelupoliisille esitetään tiedustelutoimivaltuuksia sekä Suomessa että ulkomailla.
Tiedustelumenetelmät perustuisivat osin poliisilaissa jo nyt säädettyihin tiedonhankintakeinoihin. Kokonaan uusia toimivaltuuksia olisivat paikkatiedustelu, viestin jäljentäminen, viestin lähetyksen pysäyttäminen jäljentämistä varten sekä tietoliikennetiedustelu.
Tiedustelumenetelmien tarkoituksena olisi tuottaa välttämätöntä tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta ylimmän valtiojohdon päätöksenteon tueksi sekä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Suomen turvallisuusympäristö muuttuu nopeasti, ja uudet uhat edellyttävät uudenlaista valmiutta ja varautumista.
Tietoliikennetiedustelusta päättäisi tuomioistuin
Tietoliikennetiedustelulla mahdollistetaan Suomen rajan viestintäverkossa ylittävään tietoliikenteeseen kohdistuva tekninen tiedonhankinta sekä hankitun tiedon käsittely. Tietoliikennetiedustelun erityistavoitteena olisi parantaa Suomen kykyä suojautua vakavimpia tietoverkkouhkia vastaan.
Tietoliikennetiedustelusta päättäisi tuomioistuin. Tuomioistuin päättäisi myös paikkatiedustelusta silloin, kun se kohdistuu kotirauhan suojaamaan paikkaan tai paikkaan, johon ei ole yleistä pääsyä. Ulkomaan tiedustelusta, tiedustelumenetelmien käytöstä ulkomaan tiedustelussa sekä kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta päättäisi Suojelupoliisin päällikkö. Uusien tiedustelutoimivaltuuksien käyttöä valvottaisiin tarkasti.
Tiedustelumenetelmillä saatua tietoa voitaisiin tietyin edellytyksin luovuttaa esitutkinta- tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle. Luovuttamisen edellytykset määriteltäisiin tiukoiksi.
Lakiehdotusten valmistelussa kansalaisen perusoikeuksien suojaan puuttuminen on pyritty rajaamaan mahdollisimman vähäiseksi.
Lisätietoja
lainsäädäntöneuvos Marko Meriniemi, p. 0295 488 561, marko.meriniemi@intermin.fi