Liputa ahkerasti Suomen juhlavuonna
Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on hyvä hetki liputtaa myös muulloin kuin yleisinä liputuspäivinä. Suomessa liputtaminen hyvin vapaata, ja lipun voi nostaa salkoon silloin, kun siihen omasta mielestä on aihetta.
Liputtaminen on hieno tapa näyttää iloaan ja korostaa syytä juhlaan. Liputtaminen on myös arvokas tapa osoittaa kunnioitusta tai kertoa surusta.
Vakiintuneiden liputuspäivien lisäksi sisäministeriö suosittelee liputusta myös seuraavina päivinä:
- Helene Schjerfbeckin, Suomen kuvataiteen päivä 10.7.
- Koulujen aloittamispäivä (päivämäärä vaihtelee kuntakohtaisesti)
- Suomen luonnon päivä 26.8.
- Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä 1.10.
- Lapsen oikeuksien päivä 20.11.
Suomen lipun lyhyt historia
Suomen virallisena lippuna oli itsenäistymiseen saakka ensin Ruotsin ja sen jälkeen keisarivallan aikana Venäjän lippu. Kun Maamme-laulu esitettiin ensimmäistä kertaa ylioppilaiden kevätjuhlassa Helsingin ulkopuolella Kumtähden kentällä 13. toukokuuta 1848, juhlissa kannettiin ylioppilaskunnan lippua, jossa oli valkoisella pohjalla Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna. Tästä tapahtumasta alkoi keskustelu Suomen omasta lipusta ja useiden lippuehdotusten tekeminen. Eduskunta hyväksyi ehdotuksen sinivalkoisesta ristilipusta 27.5.1918.
Lisätietoja
ylitarkastaja Hanne Huvila, p. 0295 488 313, [email protected]