Rahankeräyslain täysremontti toteutumassa - työryhmä ehdottaa merkittäviä helpotuksia keräysten järjestämiseen
Rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä esittää uuden rahankeräyslain säätämistä. Uusi laki korvaisi nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat jatkuvasti voimassa olevilla luvilla ja mahdollistaisi ilman viranomaislupaa järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset.
- Toteutuessaan uusi rahankeräyslaki helpottaisi ja sujuvoittaisi rahankeräyksiä huomattavasti, kertoo ylitarkastaja Sini Lahdenperä.
Työryhmä luovutti mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle 17.1. Samalla sisäministeriö lähetti lakiehdotuksen laajalle lausuntokierrokselle.
Uutta lakia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana sisäministeriö on kuullut kansalaisjärjestöjä sekä kansalaisaktiiveja ministeriön järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, työpajoissa sekä verkkokyselyn avulla.
Uudessa laissa keräyksen järjestämisen edellytyksenä olisi joko Poliisihallituksen myöntämä toistaiseksi voimassa oleva rahankeräyslupa tai poliisilaitokselle tehtävä pienkeräysilmoitus. Luvanvaraisissa keräyksissä lain pääsääntönä olisi rahankeräyksen järjestäjän sekä keräystarkoituksen yleishyödyllisyys. Keräyksen järjestäjän tulisi olla Suomessa rekisteröity yhteisö tai säätiö.
Pienkeräyksen järjestämiseen riittäisi poliisilaitokselle tehtävä ilmoitus
Pienkeräyksen voisi järjestää ilman rahankeräyslupaa poliisilaitokselle tehtävällä ilmoituksella. Keräyksen järjestäjältä tai keräystarkoitukselta ei edellytettäisi yleishyödyllisyyttä. Keräystä ei voisi kuitenkaan järjestää elinkeinotoiminnan tukemiseen tai yksityishenkilön tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen. Pienkerääjä voisi järjestää kalenterivuosittain enintään kaksi keräystä eikä pienkeräyksen tuotto saisi ylittää 10 000 euroa. Pienkeräyksiä voisivat järjestää Suomessa rekisteröity yhdistys, säätiö, uskonnollinen yhdyskunta sekä puoluerekisteriin merkitty puolue. Lisäksi vähintään kolmen Suomessa pysyvästi asuvan täysi-ikäisen henkilön muodostama ryhmä voisi järjestää pienkeräyksen.
Laissa säilytettäisiin edelleen mahdollisuus järjestää rahankeräys joko luvanvaraisena tai pienkeräyksenä myös taloudellisissa vaikeuksissa olevan yksittäisen henkilön tai perheen auttamiseksi. Varojen hankkiminen myös päiväkodin ryhmän, koululuokan tai vakiintuneen opinto- tai harrasteryhmän opiskelun tai harrastetoiminnan edistämiseen olisi edelleen mahdollista ilman lupaa.
Julkisyhteisöt eivät voisi kerätä rahaa
Julkisyhteisöillä ei olisi edelleenkään oikeutta järjestää rahankeräyksiä. Yliopistot, ammattikorkeakoulut, Kansallisgalleria, Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnat ja seurakuntayhtymät voisivat kuitenkin kerätä rahaa. Tästä säädettäisiin rahankeräyslaissa erikseen.
Vuosi-ilmoitusten ja pienkeräystilitysten avulla Poliisihallituksen ja poliisilaitosten olisi mahdollista seurata varojen lainmukaista käyttöä, keräyskulujen kohtuullisuutta ja keräysvarojen päätymistä siihen kohteeseen, johon ne on ilmoitettu käytettäväksi.
Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä 2018. Voimaan laki tulisi keväällä 2019.
Lisätietoa hankesivulta:
http://intermin.fi/rahankeraysuudistus
Usein kysytyt kysymykset rahankeräyslain uudistuksesta:
http://intermin.fi/rahankeraysuudistus/ukk
Video: Rahankeräyksiä sujuvoitetaan - mitä muutoksia työryhmä esittää?
https://www.youtube.com/watch?v=NlrpwPeZd1U&feature=youtu.beLinkki toiselle sivustolle
Lisätietoja:
ylitarkastaja Sini Lahdenperä, p. 0295 488 312, sini.lahdenpera@intermin.fi