EU-ministerivaliokunnan aiheina kestävä rahoitus, essentiaalipatentit ja uudet genomitekniikat
Valtioneuvoston EU-ministerivaliokunta linjasi perjantaina 15. syyskuuta Suomen kantoja EU:n kestävän rahoituksen taksonomia-asetukseen ja komission tiedonantoon kestävän rahoituksen kehyksestä. Lisäksi ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Espanjan pyyntöön EU:n kieliasetuksen muuttamiseksi, komission ehdotukseen essentiaalipatenteista sekä komission ehdotukseen tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotetuista kasveista.
EU-ministerivaliokunta jatkoi keskustelua EU:n kestävän rahoituksen kokonaisuudesta. Vuonna 2019 hyväksytyllä taksonomia-asetuksella määritellään ympäristön kannalta kestävät sijoituskohteet ja komission delegoiduissa asetuksissa määritellään tarkemmat kriteerit rahoituksen ohjaamiseksi kestäviin hankkeisiin. Pohjautuen taksonomia-asetuksesta annettujen edellisten delegoitujen säädösten käsittelyyn valtioneuvostossa, EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomi vastustaa nyt komission ehdottamien delegoitujen asetusten hyväksymistä nykyisessä muodossaan. Komission delegoidut asetukset astuvat voimaan, mikäli Euroopan parlamentti tai jäsenmaista koostuvan neuvoston vahvistettu määräenemmistö ei ilmoita vastustavansa sitä.
EU-ministerivaliokunta käsitteli myös Euroopan komission antamaa tiedonantoa kestävästä rahoituksesta (COM 2023/317) sekä suositusta (2023/1425), jonka tarkoituksena on helpottaa rahoitusta, jota tarvitaan kestävään talouteen siirtymisessä. Suomi suhtautuu myönteisesti tavoitteisiin ohjata yksityisiä pääomavirtoja tukemaan kestävää taloutta. Suomi kuitenkin korostaa, että kestävän rahoituksen kehyksen on oltava mahdollisimman yksiselitteinen ja toimiva, jolloin esimerkiksi viherpesu ei ole mahdollista. Suomi vaikuttaa EU:ssa siihen, että uusia aloja kuten kaivos- ja puolustusteollisuus lisättäisiin mukaan taksonomiaan eli niille määriteltäisiin kriteerit saada kestävää rahoitusta.
EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomi suhtautuu varauksellisesti Espanjan pyyntöön lisätä sen kolme alueellista kieltä unionin virallisten kielten ja työkielten joukkoon. Kielet ovat katalaani, baski ja galicia. EU:ssa on tällä hetkellä 24 virallista kieltä. Virallisten kielten ja työkielten määrän kasvattaminen lisäisi taloudellista ja hallinnollista taakkaa sekä todennäköisesti myös hidastaisi EU:n päätöksentekoa ja viivästyttäisi unionin säädösten voimaantuloa. Suomi pitää tärkeänä turvata kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus unionissa. Alueellisia kieliä puhuvien oikeuksia unionin tasolla voidaan edistää kevyemmillä tavoilla.
Ministerivaliokunta käsitteli Euroopan komissio 27.4.2023 antamaa ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi standardin kannalta olennaisista patenteista (essentiaalipatentti). Essentiaalipatentilla tarkoitetaan patenttia, joka suojaa tekniseen standardiin sisällytettyä teknologiaa. Essentiaalipatentit ovat siinä mielessä olennaisia, että standardin mukaisen tuotteen valmistaminen edellyttää patentilla suojattujen keksintöjen käyttöä. Valtioneuvoston kanta asiaan tulee julkiseksi valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen.
Ministerivaliokunta käsitteli myös komission 5.7.2023 antamaa ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, joka koskee tietyillä uusilla genomitekniikoilla (NGT = new genomic techniques) tuotettuja kasveja sekä niistä saatavia elintarvikkeita ja rehuja. Ehdotus on osa lainsäädäntöehdotuspakettia, jolla tuetaan EU:n Pellolta pöytään - strategiaa ja biodiversiteettistrategiaa. Uusilla genomitekniikoilla on mahdollista tuoda ratkaisuja maatalouden ja kasvintuotannon haasteisiin. Valtioneuvoston kanta asiaan tulee julkiseksi valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen.
EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannat lisäksi seuraaviin neuvostoihin:
- Maatalous- ja kalastusneuvosto 18.9.
- Yleisten asioiden neuvosto 19.9.
Maatalous- ja kalastusneuvosto käsittelee komission 5.7.2023 julkaisemaa ehdotusta maaperän terveyden seurantaa ja resilienssiä koskevasta direktiivistä. Neuvosto keskustelee myös kauppaan liittyvistä maatalouskysymyksistä. Suomi tukee komissiota meneillään olevien kauppasopimusneuvotteluprosessien pikaisessa loppuun saattamisessa. Lisäksi maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee komission 30.6.2021 julkaisemasta tiedonannosta EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiosta.
Yleisten asioiden neuvoston asialistalla on neuvoston asetus EU:n kieliasetuksen muuttamisesta. Espanjan hallitus esitti 17.8.2023 pyynnön katalaanin, baskin ja galician kielten lisäämisestä EU:n virallisiksi kieliksi. Neuvosto aloittaa lokakuun Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelut tarkastelemalla Eurooppa-neuvoston esityslistaehdotusta. Lisäksi kokouksessa jatketaan neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelua ja komissio esittelee vuoden 2024 työohjelmansa.
Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768 ja EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949
EU-ministerivaliokunnan asialistat sekä EU-ministerivaliokunnassa käsiteltävät julkiset asiakirjat julkaistaan valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.