Neuvottelutulos hallitusohjelmasta: Vahva ja välittävä Suomi

Uusi hallitus rakentaa vahvaa ja välittävää Suomea. Se on toimiva, turvallinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa kansalaisten mahdollisuudet menestykseen ja hyvinvointiin turvataan ylisukupolvisesti ja kaikkialla Suomessa. Hallitus varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen, riittävät palvelut kaikille ja kansantalouden tasapainoisen kehityksen.

Hallituksen muodostajan Petteri Orpon (kok.) johdolla käydyissä hallitusneuvotteluissa saavutettu neuvottelutulos julkistettiin perjantaina 16. kesäkuuta. Neuvotteluihin osallistuivat Kansallinen Kokoomus, Perussuomalaiset, Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Suomen Kristillisdemokraatit.

Hallituspuolueita yhdistää vahva ajatus siitä, että hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä. Hallituksen tavoitteena on 100 000 uutta työllistä. Hallitus tekee merkittäviä uudistuksia sosiaaliturvaan ja työmarkkinoille, jotta työllistyminen ja yrittäminen olisivat aiempaa helpompia ja kannattavampia. Hallitus uudistaa työelämän lainsäädäntöä työllistämisen esteiden purkamiseksi ja erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

Orpon hallitus panostaa suomalaisten osaamistason nostamiseen ja koulutukseen sekä tutkimukseen ja innovaatioon. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja yhä useampi nuori myös korkea-asteen tutkinnon. Hallitus sitoutuu nostamaan Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

Asumisen ja liikkumisen edellytyksistä koko Suomessa huolehditaan: hallitus toteuttaa lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman. Elinvoimainen maaseutu on elinehto koko Suomen hyvinvoinnille. Hallitus puuttuu maatalouden huonoon kannattavuuteen ja luo kasvua kestävällä metsäpolitiikalla.

Suomesta tulee puhtaan energian edelläkävijä. Hallitus sitoutuu vastaamaan päästövähennystavoitteisiin ja etenemään hiilineutraalisuustavoitteeseen ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuteen siten, ettei se omilla toimillaan nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä. Hallitus vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta uusiutuvan teollisuuden investointikohteena kaksinkertaistamalla puhtaan sähkön tuotannon Suomessa.

Hallitus toteuttaa kiireellisesti toimia, jotka parantavat sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja antavat mahdollisuuden päästä hoitoon nykyistä nopeammin ja varmemmin. Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan niin, että hyvinvointialueet pystyvät entistä tehokkaammin varautumaan tulevaisuuden haasteisiin. Lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan muun muassa nostamalla alle kolmivuotiaiden lapsilisää.

Suomen julkinen talous käännetään kestävälle uralle, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Hallitus tähtää siihen, että Suomen talous on vakaalla pohjalla vuoteen 2031 mennessä. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla tämän vaalikauden aikana.

Hallitus huolehtii Suomen ja Suomessa asuvien turvallisuudesta ja vahvistaa kokonaisturvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta. Suomi varautuu ulkoisiin ja sisäisiin turvallisuusuhkiin määrätietoisesti uudet kansainvälisen yhteistyön muodot hyödyntäen. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut peruuttamattomasti ja Euroopan turvallisuuteen kohdistuu vakavin uhka vuosikymmeniin. Euroopan unioni ja puolustusliitto Nato muodostavat Suomen yhteistyöhön perustuvan ulkopolitiikan ytimen. Suomi on aktiivinen Naton jäsenmaa.

Hallitus varmistaa toimillaan demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuutta ja huolehtii arjen turvallisuudesta. Hallitus ajantasaistaa turvallisuuden ja oikeudenhoidon viranomaisten resurssit ja toimivaltuudet vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Poliisien määrä nostetaan 8 000 poliisihenkilötyövuoteen. 

Hallitusohjelman valmistelussa on kuultu poikkeuksellisen laajasti asiantuntijoita yhteiskunnan eri osa-alueilta ja heidän näkemyksensä on otettu huomioon. 

Hallituksen ministerijako

Uuteen hallitukseen on tulossa 19 ministeriä: kokoomukselle 8, perussuomalaisille 7, RKP:lle 2,5 ja kristillisdemokraateille 1,5.

Kokoomuksen ministerit ovat pääministeri (VNK), kunta-ja alueministeri (VM), ulkoministeri (UM), sosiaaliturvaministeri (STM), puolustusministeri (PLM), työministeri (TEM), kulttuuri- ja tiedeministeri (OKM) ja ilmasto-ja ympäristöministeri (YM, TEM).

Perussuomalaisten ministerit ovat valtiovarainministeri (VM), ulkomaankauppa- ja kehitysministeri (UM), sosiaali- ja terveysministeri (STM), elinkeinoministeri (TEM), oikeusministeri (OM), sisäministeri (SM), liikenne- ja viestintäministeri (LVM).

RKP:n ministerit ovat opetusministeri (OKM, UM: pohjoismaiset asiat), Eurooppa- ja omistajaohjausministeri (VNK), sekä liikunta-, urheilu-, ja nuorisoministeri (OKM, 2 vuotta)

Kristillisdemokraattien ministerit ovat maa- ja metsätalousministeri (MMM) ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri (OKM, 2 vuotta).

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta on ladattavissa myös valtioneuvoston sivuilta.