Ministerityöryhmä: Suomi vastaanottaa vuoden 2022 pakolaiskiintiössä myös afganistanilaisia pakolaisia

Ensi vuonna Suomi vastaanottaa ainakin 1 050 kiintiöpakolaista. Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä linjasi tänään, mistä eri pakolaisryhmistä määrä koostuu.

Suomi vastaanottaa osana vuoden 2022 pakolaiskiintiötään yhteensä 500 syyrialaista pakolaista Libanonista ja Turkista sekä 200 kongolaista pakolaista Sambiasta. Lisäksi Suomi vastaanottaa 70 pakolaista, jotka on evakuoitu Libyasta Ruandaan, sekä 130 pakolaista ilman kansalaisuus- ja aluerajausta, mukaan lukien hätätapaukset.

Suomi vastaanottaa myös ainakin 150 afganistanilaista pakolaista Iranista. Aiemmin syyskuussa hallitus linjasi budjettiriihessään, että vuoden 2022 pakolaiskiintiötä varaudutaan Afganistanin kriisin vuoksi vielä nostamaan korkeintaan 2 000 paikkaan. Tällöin Iranista voitaisiin ottaa vielä enintään 950 afgaania aiemmin päätetyn lisäksi. Pakolaiskiintiön mahdollista korottamista Afganistanin tilanteeseen vastaamiseksi tarkastellaan talousarvioesityksen täydennyksen tai lisätalousarvioesitysten yhteydessä.

– On tärkeää, että kannamme vastuuta hädässä olevista ihmisistä. Tilanne Afganistanissa on eskaloitunut nopeasti. Tämän takia on tärkeää, että hallitus pitää pakolaiskiintiön nostamista mahdollisena, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.

Pakolaiskiintiötä on valmisteltu YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Suomelle antaman ehdotuksen pohjalta. Lähtökohtana on, että Suomi jatkaa pääsääntöisesti samojen pakolaisryhmien vastaanottamista kuin viime vuosina. Näin voidaan parhaiten hyödyntää aiemmin saatua kokemusta ja tukea pakolaisten kotoutumista.

– Kiintiöpakolaisjärjestelmä on yksi tehokkaimmista tavoista auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Suomi painottaakin pakolaiskiintiössä juuri näiden ryhmien, kuten perheiden sekä vaikeassa asemassa olevien naisten ja lasten valintaa. Vuonna 2022 kiintiöön sisällytetään myös 30–40 yksin tulevaa alaikäistä, kertoo sisäministeri Maria Ohisalo.

Eduskunta päättää pakolaiskiintiöstä lopullisesti joulukuussa talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

Kiintiöpakolaisten suojelun tarve arvioidaan jo etukäteen

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on myös tehokas tapa tukea maita, jotka isännöivät suuria pakolaisyhteisöjä. Suomen viranomaiset valitsevat Suomeen otettavat pakolaiset UNHCR:n esityksestä. Tulijoiden suojelun tarve ja kotoutumisen edellytykset arvioidaan jo ennen heidän tuloaan Suomeen.

Suomi on yhdessä Euroopan komission kanssa kannustanut myös muita EU-jäsenvaltioita osallistumaan kiintiöpakolaisten vastaanottoon eli uudelleensijoittamiseen. Maailmanlaajuiset uudelleensijoittamisen tarpeet ovat viime vuosina kasvaneet, ja Euroopan komission tavoitteena on, että EU-maat pystyisivät ensi vuonna vastaanottamaan yhteensä ainakin 30 000 kiintiöpakolaista. Komissio tukee jäsenvaltioita turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta maksamalla 10 000 euroa jokaisesta vastaanotetusta kiintiöpakolaisesta.

Lisätietoja:
ministeri Henrikssonin erityisavustaja Maria Swanljung, p. 029 515 0023, etunimi.sukunimi@gov.fi
ministerityöryhmän pääsihteeri Vava Lunabba, p. 0295 150 120, etunimi.sukunimi@gov.fi
Pakolaiskiintiö:
erityisasiantuntija Iikka Saunamäki, p. 0295 488 267, iikka.saunamaki@intermin.fi
Ministeri Ohisalon erityisavustaja Milja Henttonen, p. 050 599 3094, milja.henttonen@vnk.fi