Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Alueellisen kriisiviestinnän nykytilaa ja kehittämistarpeita on kartoitettu yhteistyössä

Sisäministeriö 4.5.2020 14.58
Uutinen
Kuva: kaatuneet puut.

Alueellisissa kriiseissä ja niiden eri vaiheissa lukuisilla eri organisaatioilla on kansalaisviestinnän vastuita ja -rooleja, joiden muodostamaa kokonaisuutta mikään yksittäinen toimija ei hallitse. Silti kaikkien olisi pystyttävä tuottamaan ja välittämään alueen asukkaille ja kansalaisille tarpeellista tietoa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.

Nyt julkaistussa raportissa tarkastellaan alueellisen kriisiviestinnän nykytilaa sekä kehittämistarpeita.

Raportti on tarkoitettu niin julkisen, yksityisen kuin kolmannenkin sektorin toimijoille alueellisen kriisiviestinnän kehittämisen tueksi.

Toimijoiden laajuus haasteena, luottamus ja yhteistyöhalukkuus vahvuuksia

Raportin mukaan suurimmat haasteet liittyvät tällä hetkellä mm. laajaan toimijajoukkoon, kykyyn tunnistaa eri toimijoiden roolit kriisin eri vaiheissa sekä viestinnän resursseihin ja valmiuteen.

Nykyisellään alueelliseen kriisiviestintään liittyvä useiden organisaatioiden välinen yhteistyö on pääasiassa vähäistä ja alueelliset erot suuria. Osittain kriisiviestintään liittyvän yhteistyön vähäisyyden nähdään johtuvan siitä, että vaikka yleiseen varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvää yhteistoimintaa on, kriisiviestinnän näkökulma on mukana näissä suunnitelmissa ja harjoituksissa vain harvoin.

Selkein vahvuus puolestaan on organisaatioiden välinen luottamus ja yhteistyöhalukkuus.

Kriisiviestintää edellyttävät häiriötilanteet voidaan jakaa kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin

Alueellisella kriisiviestinnällä tarkoitetaan lukuisten eri toimijoiden tuottamaa kansalaisviestinnän kokonaisuutta (ei pelkästään tiedottamista) tilanteissa, joissa jokin alueellinen kriisi on poikkeuksellisen monitahoinen tai pitkittyy. Kansalaisille suunnattua kriisiviestintää edellyttävät häiriötilanteet voidaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti jakaa kansallisiin, alueellisiin (esim. maakunta) ja paikallisiin.

Kansallisten ja paikallisten kriisien osalta vastuut ja käytännöt ovat yleensä selkeät, mutta alueellisiin kriiseihin liittyy erityisiä viestinnällisiä haasteita, koska ne vaikuttavat useamman kunnan alueella ja ylittävät toisinaan myös eri viranomaisten toiminta-alueiden rajat.

Viestintä näyttäytyy kansalaisille usein pirstaleisena

Alueellisen kriisiviestinnän ensisijaisena tavoitteena on alueen asukkaiden turvallisuuden varmistaminen sekä kriisin vaikutusten minimointi. Kriisiviestinnällä pyritään varmistamaan alueella toimivien organisaatioiden ja yhteisöjen toimintaedellytykset ja säilyttämään kansalaisten turvallisuuden tunne sekä luottamus viranomaistoimintaan.

Alueellisessa kriisiviestinnässä on yleisesti havaittuja puutteita ja heikkouksia. Raportin mukan yhteisten toimintamallien ja yhdessä sovittujen käytäntöjen puuttuessa kriisiviestintää tehdään organisaatiokohtaisesti tuntematta kunnolla muiden toimijoiden viestintävastuita ja -rooleja. Lopputuloksena tehdään paljon päällekkäistä työtä ja yhteisiä tavoitteita tukevat viestit välittyvät alueen asukkaille sirpaleisena kokonaisuutena.

Alueen toimijoiden yhteisesti koordinoimalla kriisiviestinnällä päästäisiin nykytilannetta huomattavasti parempaan lopputulokseen. Onnistunut alueellinen kriisiviestintä ehkäisee kriisin laajenemista ja nopeuttaa palaamista normaalioloihin. Onnistuakseen kriisiviestintä edellyttää eri toimijoiden yhteistä kriisiviestintään varautumista ja sen toteuttamista.

Vaikka millään yksittäisellä toimijalla ei ole lakisääteistä, useita toimijoita käsittävää johto- tai koordinaatiovastuuta, parhaimmillaan alueellisten toimijoiden yhteistyö voi silti olla saumatonta, toteutua yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti ja koordinoidusti siten, että organisaatioilla on myös mahdollisuus tukea toistensa viestintää kriisin edetessä vaiheesta toiseen.

Taustaa

Raportti toteutettiin osana maakuntien varautumisen kehittämisprojektia syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana. Pääministeri Sipilän hallituksen maakuntauudistuksen kaaduttua keväällä 2019, kehittämisohjelman painopiste siirtyi maakunnallisten toimintamallien luomisesta alueellisen kriisiviestinnän nykytilan ja kehitystarpeiden kartoittamiseen. Näin varmistettiin, että jo tehty työ ei menisi hukkaan.

Projektia hallinnoivassa työryhmässä olivat edustettuina sisäministeriö, Vantaa, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Helsingin sote, Kuntaliitto sekä Uudenmaan ja Etelä-Karjalan maakuntavalmistelijat. Varsinaiseen osallistui yhteensä noin 120 viestinnän ja varautumisen asiantuntijaa yli 70 eri organisaatiosta.

Hankkeen rahoitti sisäministeriö ja käytännön toteutuksesta vastasi Uusimaa2019-hanke.

Lisätietoja:

viestintäpäällikkö Saara Nevala, p. 0295 488 232, [email protected] 
varautumisjohtaja Jussi Korhonen, p. 0295 488 289, [email protected]