Ankkuritoiminnan tavoitteena on auttaa nuoria koko Suomessa yhden luukun periaatteella
Riippumatta siitä missä päin Suomea asuu, nuorella tulee olla mahdollisuus saada apua kun hän esimerkiksi oireilee rikoksilla, käyttää huumeita tai on vaarassa radikalisoitua. Tuoreen ankkuritoiminnan käsikirjan tavoitteena on tukea ammattilaisia työssään siten, että toiminta olisi yhdenmukaista koko maassa. Ankkuritoiminnalla tarkoitetaan moniammatillista yhteistyötä, joka kohdistuu nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennaltaehkäisemiseen.
- Ankkurissa poliisi, sosiaali-, terveys- sekä nuorisotoimi työskentelevät tiimissä. Moniammatillisuus tuottaa tuloksia, sillä siinä oireilevaa nuorta tai lähisuhdeväkivallasta kärsivää perhettä katsotaan kokonaisuutena ja viranomaisten toimet saadaan pelaamaan samaan kierteestä pois pääsyn maaliin. Erityisesti tapauksissa, jossa ongelmat ovat kasaantuneet, yhden luukun periaatteen palvelut ovat parhaita, sanoo sisäministeri Kai Mykkänen.
Ankkuritoiminta voidaan toteuttaa yhden kunnan alueella tai kunnat voivat tehdä yhteistyösopimuksen ja tuottaa palvelut yhdessä. Pienten kuntien kannattaa pyrkiä yhteistyöhön naapurikuntien kanssa. Näin myös näiden kuntien nuoret ovat yhdenvertaisesti Ankkuripalvelun piirissä.
- Olemme tänä vuonna vahvistaneet ennaltaehkäisyä ja perhetyötä palkkaamalla noin 40 uutta lähiöpoliisia Suomeen. Ankkuritoiminnan idea on heidän työnsä ydintä. Hienoa, että nyt saamme myös selkeyttävän käsikirjan, jonka avulla mallia voidaan helpommin rakentaa uusille paikkakunnille. On myös hienoa, että myös opetustoimi saadaan nyt tämän uuden käsikirjan myötä entistä tiiviimmin mukaan Ankkuritoimintaan. Monelle nuorelle opettaja voi olla läheisin aikuinen elämässä, Mykkänen sanoo.
Käsikirja tukee toiminnan toteuttamista, kehittämistä ja arviointia
Julkaistun käsikirjan tarkoituksena on tukea ankkuritoiminnan toteuttamista, kehittämistä ja arviointia Suomessa. Käsikirja on tulevaisuuteen suuntautunut ja siinä kuvataan ankkuritoimintamalli, joka perustuu aikaisempaan tutkimustietoon ja hyviin käytäntöihin. Tavoitteena on ohjata, tukea ja yhtenäistää ankkuritoimintaa, jotta nuorilla olisi kansallisesti mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet palveluihin.
Käsikirjassa ankkuritoiminnan asiakkaalla tarkoitetaan alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta, joka esimerkiksi oireilee rikoksilla, käyttää huumeita tai on vaarassa väkivaltaiseen ekstremismiin radikalisoitumiselle (ilman ikärajoja). Kyseessä voi myös olla nuoren muuten hankala elämäntilanne, kuten esimerkiksi kokemukset lähisuhde- tai perheväkivallasta.
Nuori on ankkuritoiminnan keskiössä, myös vanhempia tuetaan
Ankkuritoiminnan keskiössä on nuori, joka nähdään osana sosiaalista yhteisöä. Pyrkimyksenä on tukea nuoren itsenäistymistä ja itsenäistä päätöksentekoa. Nuorta tuetaan niin, että hän voi tehdä oman tulevaisuuden kannalta kestäviä ja vastuullisia päätöksiä.
Vanhemmat ja huoltajat ovat keskeinen osa ankkuritoimintaa, sillä vanhemmilla on tärkeä rooli nuoren hyvinvoinnin rakentamisessa ja tukemisessa. Myös mahdolliset vanhempien avun ja tuen tarpeet on pyrittävä tunnistamaan, jotta nuoren toiminnan taustasyiden ratkaisemiseen voidaan tarjota tukea.
Ankkuritoiminta käynnistyi Hämeenlinnassa 2000-luvun alkupuolella tarpeesta kehittää moniammatillista yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja rikosten ehkäisemisessä. Ankkuritoiminta on koettu ammattilaisten ja nuorten kannalta mielekkääksi ja toimivaksi tavaksi tehdä yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kesken. Toiminta on sittemmin laajentunut hyvien käytäntöjen kautta koko maahan.
Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, sisäministeriö, p. 040 595 57 60, [email protected]
komisario Matti Airaksinen, Poliisihallitus, p. 0295 481 900, [email protected]
tutkija Tanja Moilanen, Itä-Suomen yliopisto, p. 046 92 32 850 [email protected]
yliopistonlehtori Mari Kangasniemi, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 470 4285 [email protected]