Suomen aloitteesta syntynyt EU:n rajastrategia hyväksyttiin neuvostossa 5.12.

EU:n oikeus- ja sisäasiainministerineuvosto hyväksyi tänään tiistaina 5.12. sisäasiainministeri Kari Rajamäen johdolla Suomen aloitteesta laaditut yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevat strategiset päätelmät eli ns. rajastrategian. Schengen-alueen laajentuessa lähivuosina vapaan liikkuvuuden alue tulee kattamaan 23 valtion alueen Norja ja Islanti mukaan lukien. Yksittäisen jäsenvaltion rajakontrollin taso vaikuttaa koko Schengen-alueeseen, joten EU:n yhdennetyn rajaturvallisuuden jatkuva kehittäminen on välttämätöntä.

Päätelmissä annetaan ajanmukainen määritelmä "yhdennetty rajaturvallisuus" -käsitteelle. Käsitteen mukaan rajaturvallisuuden ytimen muodostaa EU:n rajanylitysasetuksen mukainen rajavalvonta. Siihen kuuluvat lisäksi toimet kolmansissa maissa ja EU:n naapurivaltioissa sekä valvontatoimet jäsenvaltioiden alueella. Päätelmissä määritetään EU:n rajavirasto FRONTEXin kiireisimmät kehittämiskohteet. Niitä ovat yhteisten operaatioiden ja alueellisten yhteistoimintajärjestelyjen tehokas käynnistäminen sekä yhteisen riskianalyysijärjestelmän edelleen kehittäminen erityisesti operatiivisella tasolla. Välimeren alueen erityistilanteeseen kiinnitetään huomiota ja edellytetään, että alueella toteutetaan yhteisiä operatiivisia toimenpiteitä ensitilassa.

Jäsenvaltiot sitoutuvatpäätelmissä myös tehostamaan poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisyhteistyötä suomalaisen mallin mukaisesti. Päätelmissä korostetaan tiedon vaihtoa ja sujuvaa rajaliikennettä. Sen lisäksi jäsenvaltioita pyydetään olemaan aktiivisia yhteisten operaatioiden kehittämisessä mm. käsittelemällä tehokkaasti asiaa koskeva EU-lainsäädäntöaloite, osoittamalla resursseja yhteisiin operaatioihin sekä jatkamalla koordinoitua konsuliyhteistyötä.

Neuvosto toteaa päätelmissä, että on tarpeen ylläpitää ja kehittää Schengenin arviointijärjestelmää. Kaikkien jäsenvaltioiden asiantuntijat arvioivat järjestelmän mukaisesti kulloinkin vuorossa olevan jäsenvaltion rajaturvallisuusjärjestelmää tarvittaessa kriittisestikin. Päätelmissä edellytetään, että komissio laatii ehdotuksen siitä, kuinka arviointeja kehitetään ja miten niihin otetaan mukaan mahdollisuus ennalta ilmoittamattomiin yllätystarkastuksiin.

Suomella on pitkä käytännön kokemus rajavalvonnasta. Tältä pohjalta Suomi on merkittävästi kehittänyt EU:n yhteistä riskianalyysijärjestelmää. Tavoitteena rajavalvonnan riskianalyysijärjestelmässä on todenmukaisen rajatilannekuvan luominen ja nykyaikaisten sujuvien tarkastusten oikea kohdentaminen ajanmukaisen rikostiedustelutiedon perusteella. Nämä vaatimukset ovat oleellisia sekä yksittäisissä valtioissa että koko Schengen-aluetta ajatellen. Päätelmissä edellytetään operatiivisen ja taktisen tason riskianalyysin tehostamista. Neuvoston kokouksessa jaettiin Suomen Raja- ja merivartiokoulussa juuri valmistunut yleistajuinen riskianalyysimalli.

Lisätietoja: kommodori Jukka Savolainen, 020 410, 6654, erityisasiantuntija Markku Hassinen, +32 2 2878 527, +32 478 887 463