EU:n asedirektiivi etenee - ei estä reserviläistoimintaa tai muuta aseharrastamista
EU:n jäsenmaat ovat päässeet yhteisymmärrykseen EU:n ampuma-asedirektiivistä 20.12.2016. Virallista hyväksyntää Euroopan parlamentissa ja neuvostossa odotetaan alkuvuodesta 2017. Jäsenvaltioiden tulee laittaa direktiivi pääosin täytäntöön 15 kuukauden kuluessa sen voimaantulosta. Uusi asedirektiivi ei estä reserviläistoimintaa tai muuta aseharrastamista. Suomi saavutti omat tavoitteensa neuvotteluissa.
- Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Suomalaisten virkamiesten kova työ on tuottanut tulosta, toteaa sisäministeri Paula Risikko. Neuvottelut olivat haastavat ja eri tahojen näkemykset vaihtelivat suuresti. Sisäministeriö vastasi ampuma-aseneuvotteluista ja meillä oli tärkeänä tukena valtioneuvoston ja eduskunnan linjaama selkeä ja yhtenäinen kanta heti neuvottelujen alusta alkaen.
Tietyt aseet siirretään kiellettyjen aseiden luokkaan kattavin poikkeusmahdollisuuksin
Uudessa asedirektiivissä tietyt puoliautomaattiaseen ja ison lippaan yhdistelmät kielletään lähtökohtaisesti. Näihin aseisiin voi kuitenkin saada poikkeuslupia eri perusteilla, joista Suomelle tärkein on maanpuolustustarkoitus. Lisäksi poikkeuslupia voidaan myöntää esimerkiksi keräilijöille ja ampumaurheilijoille.
Suomen tavoitteena neuvotteluissa oli, että asedirektiivin aseiden hankkimista ja hallussapitoa rajoittavilla muutoksilla ei olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Suomessa tehtävään vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, metsästyksen toimintaedellytyksiin tai urheiluammunnan ja asekeräilyn harjoittamiseen. Tämä tavoite saavutettiin.
Nettikauppa sekä lupien ikärajat säilyvät
Asedirektiivissä säädetään muun muassa aseluvista ja aseiden myynnistä. Lupien nykyiset ikärajat säilyvät ja näin ollen rinnakkaisluvat alaikäisille ovat edelleen mahdollisia. Tämä tavoite oli Suomelle tärkeä metsästysharrastuksen turvaamisen kannalta.
Yksityishenkilöt voivat jatkossakin ostaa aseita internetin kautta. Aseen ostajan henkilöllisyys ja aselupa tulee kuitenkin tarkistaa viimeistään aseen toimituksen yhteydessä.
Myös lääkärintarkastusten osalta Suomen tavoitteet toteutuivat. Jäsenvaltiot voivat kansallisesti päättää ja säätää lääkärintarkastuksista aseluvan edellytyksenä. Jäsenvaltioilla tulee kuitenkin olla monitorointijärjestelmä, jolla seurataan luvan edellytysten olemassaolon säilymistä. Suomessa aseluvan edellytysten seuranta on jo nyt kansallisesti järjestetty.
Takana tiukkojen neuvottelujen vuosi
Neuvottelut asedirektiivin uudistamiseksi kestivät reilun vuoden. Neuvottelut olivat hyvin tiukat ja sekä jäsenvaltioiden kesken että eri EU-instituutioiden välillä näkemykset olivat monissa asioissa hyvin kaukana toisistaan.
Komissio antoi heti Pariisin 2015 terrori-iskujen jälkeen ehdotuksen ns. ampuma-asedirektiivin muuttamiseksi. Komissio oli jo noin vuoden ajan valmistellut tätä direktiiviehdotusta ja päätti Pariisin tapahtumien vuoksi nopeuttaa asian käsittelyä.
Asedirektiivin tarkoituksena on huolehtia siitä, että sisämarkkinat toimivat ampuma-aseiden osalta ja samalla taata korkea turvallisuustaso EU:n kansalaisille. Asedirektiivillä pyritään myös torjumaan terrorismia osana laajempia EU:n kokonaisvaltaisia toimia terrorismin ehkäisyssä. Direktiivin säännökset erityisesti aseiden jäljitettävyyden parantamiseksi edistävät sisäistä turvallisuutta. Lisäksi säännökset vahvistavat asekaupan valvontaa ja yhtenäistävät EU:n ampuma-aselainsäädäntöä muutenkin.
Kysymyksiä ja vastauksia EU:n asedirektiivistä
www.intermin.fi/fi/turvallisuus/ampuma-aseet/ukk_asedirektiivi
Lisätietoja:
johtava asiantuntija Johanna Puiro, 0295 488 584, [email protected]