EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus: oikeusturva määrittää reunaehdot

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen eli paktin keskiössä ovat tehokkaat ja sujuvat menettelyt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tinkimistä turvapaikanhakijoiden oikeuksista. Pakti edistää sitä, että turvapaikanhakijat saavat yhdenvertaisen ja perusoikeuksiaan kunnioittavan kohtelun kaikissa EU:n jäsenmaissa ja kaikenlaisissa muuttoliiketilanteissa.

Oikeusturva ei ole yksittäinen normi tai teko. Oikeusturva ei myöskään ole EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (pakti) sivujuonne, vaan se määrittää EU:n turvapaikkajärjestelmän reunaehdot. Oikeusturva koostuu paktin lisäksi kansainvälisen oikeuden ja EU:n periaatteista. Lähtökohtana on, että kaikki toimet ovat toteutettavissa perusoikeuslähtöisesti.

Pakti määrittää uusia oikeusturvaan liittyviä takeita ja vahvistaa esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien asemaa sekä yksilön tiedonsaantioikeuksia.

Mitä oikeusturva tarkoittaa käytännössä?

Pakti vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamista ja heidän erityistarpeidensa huomioon ottamista jo menettelyn alkuvaiheessa, esimerkiksi seulonnassa tehtävällä alustavalla haavoittuvuus- ja terveystarkastuksella. Riippumattomalla perusoikeusmonitoroinnilla varmistetaan, että viranomaisen toimet ja hakijoiden olosuhteet seulonnassa ja rajamenettelyssä ovat perusoikeuksien mukaisia, eikä niitä rikota. Käytännössä riippumaton perusoikeusmonitorointi tarkoittaa perusoikeuksien toteutumisen, kuten turvapaikkamenettelyyn pääsyn, palauttamiskiellon periaatteen, lapsen edun ja säilöönottoa koskevien asiaankuuluvien sääntöjen seurantaa. Riippumaton perusoikeusmonitorointi lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja tukee perusoikeuksien toteutumista. 

Alkuvaiheen oikeudellinen neuvonta parantaa hakijoiden mahdollisuuksia ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa. Maksuton oikeusapu turvataan vähintään muutoksenhakuvaiheessa eli siinä vaiheessa, kun hakija tekee valituksen tuomioistuimeen saatuaan hakemukseensa päätöksen Maahanmuuttovirastosta. Lisäksi vastaanotto-olosuhteille asetetaan yhtenäinen vähimmäistaso koko EU:ssa, millä varmistetaan suojelua hakevien riittävä elintaso ja tasavertaiset elinolosuhteet.

Lasten oikeuksia vahvistetaan merkittävästi: lapsen etu ohjaa menettelyä kaikissa vaiheissa, iän arvioinnissa painotetaan monitieteisiä menetelmiä ja alaikäisten oikeutta tulla kuulluksi vahvistetaan. Ilman huoltajaa maahan saapuvien lasten oikeusturvaa parannetaan säätämällä edustajuudesta aiempaa kattavammin ja yhdenmukaisemmin. Edustaja toimii yhteydenpitäjänä alaikäisen ja viranomaisten välillä ja varmistaa, että lapsen etu otetaan huomioon. Myös EU:n yhteisen sormenjälkirekisterin, eli Eurodac-järjestelmän, muutokset tukevat haavoittuvassa asemassa olevien tunnistamista ja vähentävät hyväksikäytön ja salakuljetuksen riskejä.

Hallinnon tehokkuus ja oikeusturva eivät ole vastakohtia

Vaikka tehokkaat ja sujuvat menettelyt ovat paktin keskiössä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että turvapaikanhakijoiden oikeuksista tingittäisiin. Uudiskokonaisuus pyrkii siihen, että turvapaikanhakijat saavat kaikissa jäsenmaissa sujuvissa menettelyissä yhdenvertaisen ja perusoikeuksiaan kunnioittavan kohtelun – ja että tämä tapahtuisi kaikenlaisissa muuttoliiketilanteissa. 

Nopeat menettelyt eivät sinänsä ole oikeusvaltiolle vieraita, mutta niiden on perustuttava selkeästi määriteltyihin kriteereihin, tosiasialliseen kuulemiseen ja riittävään oikeussuojaan. Oikeusturvan takaava tehokas prosessi tuottaa päätöksiä, jotka kestävät muutoksenhaun ja julkisen arvioinnin. Sekä tehokas hallinto että vahva oikeusturva edellyttävät selkeitä sääntöjä, osaavaa henkilöstöä ja toimivia rakenteita. Pitkällä aikavälillä tehokkuus syntyy ennakoitavuudesta ja laadusta, ei oikeusturvan kaventamisesta.

Luottamus järjestelmään syntyy oikeusturvasta

Luottamus järjestelmään syntyy siitä, että yksilö voi ymmärtää asemansa ja oikeutensa, tulla kuulluksi ja saada perustellun päätöksen – myös silloin, kun päätös on kielteinen. Oikeusturva ei siten ole järjestelmän hidaste, vaan sen legitiimi perusta. Selkeät ja tehokkaat menettelyt suojaavat paitsi yksilöä, myös viranomaisia. Luottamuksen varaan voidaan rakentaa kestävä ja toimiva yhdenmukainen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä.

Miira Mikonsaari
Erityisasiantuntija, kansainvälinen suojelu ja varautuminen