EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus: tehokkuus on järjestelmän elinehto

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen syntymiseen vaikuttanut tilannekuva on selvä. Laittomien rajanylitysten määrä EU:ssa on viime vuosina ollut korkea, vaikka vuonna 2025 luvut kääntyivät laskuun. Samaan aikaan yhä suuremman osan turvapaikkahakemuksista tekevät henkilöt, joilla ei ole edellytyksiä kansainväliseen suojeluun. Tämä ruuhkauttaa prosesseja ja hidastaa päätöksentekoa niiden osalta, jotka todella ovat suojelun tarpeessa.

EU:ssa on pitkään kamppailtu kahden tavoitteen yhteensovittamisen kanssa. Toisaalta on turvattava suojelua tarvitsevien oikeudet ja toisaalta varmistettava, että järjestelmä toimii tehokkaasti eikä houkuttele väärinkäyttöön. Uusi EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus vastaa tähän haasteeseen painottamalla entistä tehokkaampia, nopeampia ja yhdenmukaisempia menettelyjä.

Tehokkaammat menettelyt eivät kuitenkaan tarkoita oikeuksien kaventamista. Päinvastoin ne ovat keino vahvistaa järjestelmän uskottavuutta. Kun hakemukset käsitellään ripeästi ja laadukkaasti, suojelua saavat ne, joille se kuuluu, ja kielteisen päätöksen saaneet ohjataan nopeasti palauttamismenettelyihin. Pitkät käsittelyajat eivät palvele ketään.

Turvapaikka- ja palauttamismenettelyt tiiviimmin yhteen

Yksi sopimuksen keskeinen uudistus on turvapaikka- ja palauttamismenettelyjen tiiviimpi kytkeminen toisiinsa. Kun kielteinen turvapaikkapäätös johtaa nopeasti palauttamispäätökseen, poistuvat monet nykyisen järjestelmän viiveet. Samalla vähenevät mahdollisuudet jäädä EU:n alueelle pitkittyneiden prosessien varjolla.

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikka on toimivaa vain siinä tapauksessa, että ne henkilöt, joilla ei ole oikeutta oleskella EU:ssa, todella palautetaan lähtömaihinsa.

Nopeutetut menettelyt kohdentavat resurssit oikein

Pakollisten nopeutettujen menettelyjen laajempi käyttö on toinen merkittävä muutos. Selvästi perusteettomat hakemukset käsitellään nopeammin ja myös hakijat palautetaan nopeammin. Tällöin resursseja vapautuu vaativampiin tapauksiin.

Hakijoiden alkuperämaille annetaan enemmän painoarvoa jo heti alussa. Maatiedon perusteella todennäköisesti perusteettoman hakemuksen tehneet voidaan ohjata helpommin nopeutettuun menettelyyn tai ulkorajoilla rajamenettelyyn. Erityisesti sellaisista maista tulevat hakijat, joilla ei yleensä ole suojelun tarvetta olisivat näiden menettelyjen kohteena. Myös näistä maista tuleville suojelu olisi edelleen mahdollista, jos sen tarve hakemuksen tutkinnassa tulisi esiin.

Laadukkaat menettelyt ovat tehokkuuden edellytys

Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen myötä EU ottaa käyttöön selkeät määräajat kaikille turvapaikkaprosessin vaiheille. Hakemuksen rekisteröinnille, jättämiselle ja itse tutkinnalle asetetaan täsmälliset määräajat. Määräajat tulee asettaa myös tuomioistuimille valituksen käsittelyyn. Tämä tuo ennakoitavuutta niin hakijoille kuin viranomaisille ja vähentää uusien hakemusten tekemistä.

Tehokkuuden ohella on tärkeää, että menettelyjen laatu säilyy korkeana ja että hakijoille turvataan oikeus tulla kuulluksi. Laatu on koko uudistuksen ytimessä. Etupainotteinen ja huolellinen selvitystyö jo menettelyn alussa tehostaa myös valitusten käsittelyä ja vähentää lisäselvityksiä. Tämä on sekä hakijoiden että viranomaisten etu.

Luottamus järjestelmään ratkaisee

Lopulta kyse on luottamuksesta. Kun EU:n turvapaikkajärjestelmä toimii oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti, myös järjestelmän hyväksyttävyys vahvistuu. Toimivat menettelyt tukevat sisäistä turvallisuutta ja vahvistavat unionin kykyä vastata globaaleihin muuttoliikehaasteisiin.

Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus ei ole täydellinen ratkaisu, mutta se on merkittävä askel kohti toimivampaa järjestelmää. Tehokkaammat menettelyt ovat välttämättömiä, jotta EU voi samanaikaisesti suojella heikoimmassa asemassa olevia ja ylläpitää sääntöihin perustuvaa turvapaikkajärjestelmää.

Sanna Montin
lainsäädäntöneuvos
maahanmuutto-osasto

Tämä kirjoitus on osa kolumnisarjaa, jossa käymme läpi EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta eri näkökulmista. Sarjan aloitti osastopäällikkö Minna Hulkkonen 16.4. julkaistulla kolumnilla (linkki alla).