EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta ryhdytään soveltamaan kesäkuussa
EU:n uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus eli pakti tehostaa EU:n ulkorajojen valvontaa sekä turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä. Tasavallan presidentti vahvisti lain tiistaina 9. kesäkuuta hallituksen esityksestä. Lait astuvat voimaan 12. kesäkuuta.
EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa haetaan yhteisiä ratkaisuja Eurooppaan suuntautuvien muuttoliikkeiden hillitsemiseksi. Pakti vahvistaa ulkorajavalvontaa sekä tehostaa kolmansien maiden kansalaisten tunnistamis-, turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä.
Sopimuksella on tarkoitus luoda koko EU:hun tehokas, oikeudenmukainen ja yhtenäinen turvapaikkajärjestelmä. Samat menettelysäännöt takaavat sen, että menettelyssä on mahdollisimman vähän heikkoja lenkkejä, joita erityisesti ihmissalakuljettajat pyrkivät käyttämään hyväkseen.
Pakti koostuu kymmenestä säädöksestä, joihin sisältyy jonkin verran kansallista liikkumavaraa. Sopimuksen kansallista toimeenpanoa ja siihen valmistautumista tuetaan EU:n sisäasioiden rahastoista.
Yhteistä turvapaikkajärjestelmää on rakennettu asteittain pitkällä aikavälillä, ja nykyisin jäsenmaiden käytännöt perustuvat jo pitkälti EU-sääntelyyn. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi paktin toukokuussa 2024. Sopimuksen säädöksiä aletaan soveltaa EU:ssa kesäkuussa 2026.
Perusteettomia hakemuksia ja rikollisuutta estetään raja- ja seulontamenettelyillä
Pakollisen rajamenettelyn ansiosta perusteettomiksi arvioidut turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä jo rajalla. Samalla ehkäistään rikollisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia.
Seulontamenettelyn tarkoitus on tunnistaa henkilöt, arvioida heidän mahdollisesti aiheuttamansa riskit ohjata heidät tehokkaasti turvapaikkamenettelyyn tai takaisin lähtömaahan. Menettely koskisi kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat esimerkiksi ylittäneet ulkorajan luvatta tai oleskelleet Suomessa laittomasti.
Turvapaikkaprosessin voi siirtää EU:n ulkopuolelle
Pakti luo oikeudellisen kehyksen menettelylle, jossa turvapaikkaprosessi voidaan siirtää EU:n ulkopuoliseen turvalliseen maahan. Siirto on mahdollista silloin, jos hakija on matkustanut EU:n alueelle kyseisen maan kautta tai jos kyseisen maan kanssa on tehty sopimus turvapaikkaprosessin siirrosta.
Turvalliset alkuperämaat voidaan määritellä niin EU:n kuin kansallisella tasolla
Hakemusten käsittelyn sujuvoittamiseksi EU on laatinut yhteisen luettelon turvallisista alkuperämaista. Luetteloa ryhdytään soveltamaan 12. kesäkuuta. Jäsenvaltiot voivat lisäksi laatia omia kansallisia luetteloitaan. Kansalliset ratkaisut voisivat olla tarpeen esimerkiksi silloin, jos Suomen hakijaprofiili poikkeaisi EU:n yleisestä tilanteesta.
Vastaanottopalveluita rajataan tiukemmin
Vastaanottopalveluita annettaisiin kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille lähtökohtaisesti vain silloin, kun he hakevat turvapaikkaa ensimmäistä kertaa tai saavat tilapäistä suojelua. Myös vastaanottopalveluiden kestoa rajattaisiin nykyiseen verrattuna. Vastaanottorahan perusosaa voitaisiin tapauskohtaisesti alentaa ja tietyissä tilanteissa vastaanottopalvelut voitaisiin myös peruuttaa, jolloin henkilön toimeentulo turvattaisiin hyödykkeillä.
Turvapaikanhakijan oleskelu voitaisiin kohdentaa tietylle maantieteelliselle alueelle. Lisäksi hakijan liikkumisvapautta voitaisiin rajoittaa yleisen järjestyksen vuoksi tai menettelyllisiin seikkoihin liittyvästä syystä, jos on olemassa pakenemisen vaara.
Jatkossa tilapäistä suojelua saavan tulisi tunnistautua vastaanottokeskuksessa kerran kuukaudessa ja turvapaikanhakijan 2–4 kertaa kuukaudessa.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Sanna Montin, p. 0295 488 314
erityisasiantuntija Tiina Järvinen, p. 0295 488 625 (vastaanottopalvelut)
valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]