EU:ssa valmistaudutaan jatkamaan tilapäistä suojelua

Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi miljoonat ihmiset ovat paenneet Ukrainasta. Ukrainalaisten tilapäinen suojelu jatkuu jo viidettä vuotta, tällä hetkellä 4.3.2027 asti. Suojelun jatkuminen tämän jälkeen edellyttää uutta neuvoston päätöstä, jota odotetaan kesän aikana. 

Asiasta keskustellaan parhaillaan EU-tasolla. Sisäministerit keskustelivat aiheesta oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 4.6. Näillä näkymin Euroopan komissio antaa ehdotuksensa jatkosta kesäkuun aikana. Tämän jälkeen neuvosto tekee lopullisen päätöksen arviolta heinäkuussa. Jo tässä vaiheessa voidaan ennakoida, että EU tulee tekemään päätöksen tilapäisen suojelun jatkamisesta vuodella eteenpäin.

EU- ja Schengen-alueella on tällä hetkellä noin 4,3 miljoonaa tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Suomessa heistä oleskelee noin 50 000 henkilöä.

Tilapäinen suojelu mahdollistaa nopean suojelun rajatulle joukolle

Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville henkilöille. Tilapäisen suojelun myöntäminen mahdollistaa sen, että suojelua voidaan tarjota rajatulle joukolle nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa.

EU päätti tilapäisen suojelun käyttöönotosta Ukrainan tilanteeseen vastaamiseksi 4.3.2022. Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset ja heidän perheenjäsenensä. Jäsenvaltiot ovat velvollisia myöntämään oleskeluluvan tilapäisen suojelun kohderyhmään kuuluvalle henkilölle.

Suomi tukee tilapäisen suojelun jatkamista

Perusteet, joiden pohjalta tilapäinen suojelu alun perin myönnettiin, ovat yhä olemassa. Suomen tuki Ukrainalle jatkuu vahvana ja se kattaa laajasti eri sektoreita. Osa tätä tukea on myös tilapäisen suojelun antaminen Venäjän hyökkäyssotaa pakeneville. Lähtökohtana on, että EU:n alueella jo oleskelevien osalta suojelun tulisi jatkua ennallaan.

Yhdessä muiden EU-maiden kanssa Suomi on myös valmis tukemaan ratkaisua, jossa uusille tilapäisen suojelun hakijoille määriteltäisiin rajauksia. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi asevelvollisuusikäisten miesten rajaaminen soveltamisalan ulkopuolelle. Suomi voi myös harkita muita rajauksia, mikäli niistä on yhteinen EU-tason näkemys. Suomi muodostaa tarkemman kantansa, kun komissio antaa ehdotuksensa tilapäisen suojelun jatkosta.

Tilapäisen suojelun päättymiseen varaudutaan

Vaikka suojelu tällä erää todennäköisesti jatkuukin, EU-tasolla on samaan aikaan käyty keskustelua varautumisesta tilapäisen suojelun loppumiseen. Suojelu on nimensä mukaan luonteeltaan tilapäistä ja on selvää, että se loppuu jossain vaiheessa. 
Neuvosto hyväksyi kesällä 2025 niin sanotut exit-suositukset osana varautumista tilapäisen suojelun päättymiseen. Ne lähtevät siitä, että EU-tasolla ei ole valmistelussa erityistä ukrainalaisille suunnattua oleskelulupaa vaan pysyväisluonteisempi unionin alueelle jääminen tapahtuu siirtymällä olemassa oleville kansallisille oleskeluluville.

Pysyvä jääminen Suomeen edellyttää siten siirtymistä olemassa oleville oleskeluluville kuten työ-, opiskelu-, tai perhesideluville. Näin onkin jo tehnyt yhteensä jo noin 7 300 ukrainalaista, joista työnteon perusteella on myönnetty oleskelulupa 4 200 henkilölle ja perhesiteen perusteella 2 800 henkilölle. Vaihtoehtoisesti henkilön on suojelun päättyessä palattava Ukrainaan.

Toiveena on, että Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainassa ja ukrainalaisilla olisi mahdollisimman pian mahdollisuus palata kotiin. Suomen tavoitteena on kestävä ja oikeudenmukainen rauha. Suomi tukee vahvasti myös Ukrainan jälleenrakennusta, jossa myös Euroopasta palaavilla ukrainalaisilla on keskeinen rooli.

Tuuli Tuunanen
johtava asiantuntija
maahanmuutto-osasto