Harmaata taloutta ja talousrikollisuutta voidaan parhaiten torjua ennalta estävällä työllä
Valtioneuvoston kanslian tiedote 12.4.2016
Harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen halutaan puuttua erityisesti ennalta estävillä toimenpiteillä. Tänään julkaistulla harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategialla pyritään ennalta estämään ja vähentämään yritystoiminnassa tapahtuvaa harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Tavoitteena on edistää sellaisia hankkeita, joiden päämääränä on parantaa yritysten mahdollisuuksia terveeseen kilpailuun sekä helpottaa yritysten julkisten velvoitteiden hoitamista.
Strategia hyväksyttiin talouspoliittisessa ministeriryhmässä tänään. Se kattaa niin kansallisen kuin kansainvälisenkin toiminnan. Kevään aikana strategialle laaditaan toimenpideohjelma, joka konkretisoi strategian tavoitteita.
Hallitus on vuodesta 1996 alkaen antanut valtioneuvoston periaatepäätöksinä kuusi talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan toimintaohjelmaa, joista edellinen päättyi vuoden 2015 lopussa. Harmaan talouden torjuntaa koordinoidaan kahdeksan hallinnonalan ja yli 20 eri viranomaisen yhteistyönä. Noin 540 poliisia työskentelee harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan parissa.
Harmaata taloutta ja talousrikollisuutta voidaan torjua ennalta estävällä työllä, viranomaisten valvontatoimilla ja lainsäädäntömuutoksilla. Strategialla harmaan talouden torjunnan painopistettä pyritään siirtämään entistä enemmän ennalta estämiseen rakentamalla uusia ennalta estäviä toimintamalleja. Esimerkkinä voidaan mainita harmaan talouden torjunnan huomattava reaaliaikaistaminen. Työsuojeluhallinto, Verohallinto ja poliisi ovat lisänneet yhteistyötään ja eri viranomaisten yhteisten rakennusalan valvontakäyntejä toteutetaan nykyään säännöllisesti. Ylipäänsä yhteistyötä rakennushankkeiden ja viranomaisten välillä on tiivistetty viime vuosina.
Kansainvälisyys tuo uusia haasteita harmaan talouden torjuntaan
Harmaa talous ja talousrikollisuus muuttavat muotoaan jatkuvasti. Tärkeä osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa on kansainvälistymisen mukanaan tuomien haitallisten ilmiöiden torjunta. Suomalaisten kytkennät ulkomaisiin yrityksiin ovat kasvaneet voimakkaasti. Ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden valvontaan liittyy muun muassa tiedonsaannin haasteita, jotka lisäävät harmaan talouden riskiä.
Valvonnan kannalta ongelmallisiksi on erityisesti koettu ulkomaisten yritysten pimentoon jäävät alihankintaketjut. Haasteita valvontaan tuovat myös tavaroiden ja palvelujen sähköisen kaupan kansainvälisyys, virtuaalivaluuttojen käyttö, veroparatiisien ja erilaisten välikäsien käyttäminen. Vaivattomuus siirtää rahavaroja viranomaisten ulottumattomiin ulkomaille aiheuttaa haasteita ulosottotoimelle ja rikoshyödyn takaisinsaannille.
Verotuloja jää saamatta ja yritysten välinen kilpailu vääristyy
Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat monella tavalla haitallisia yhteiskunnalle. Ne muodostavat laajan kokonaisuuden, jossa keskeistä on erilaisten lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönti. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden vuoksi verotuloja ja muita lakisääteisiä maksuja kuten työeläkevakuutusmaksuja jää saamatta ja yritysten välinen kilpailu vääristyy. Monissa tapauksissa työntekijöitä myös kohdellaan lainvastaisesti.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia on ajallisesti jatkoa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmille, joista edellinen päättyi vuoden 2015 lopussa. Strategiassa on huomioitu eduskunnan tarkastusvaliokunnan vaatimusten mukaisesti kansainvälisyys, kokonaisvaltainen strategian muodostaminen, torjuntatyön johdonmukaisuus ja sen ennustettava eteneminen pitkällä aikavälillä. Strategiassa on pyritty suuntaamaan huomiota erityisesti kansainvälisiin raha- ja tavaravirtoihin sekä liikkuvan työvoiman kysymyksiin.
Menestyksekäs harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta edellyttää viranomaisten yhteistyötä ja yhteistä tilannekuvaa. Yksityissektori on harmaan talouden ja talousrikollisuuden ennalta estämisessä merkittävä toimija. Tehokas harmaan talouden ja talousrikosten torjunta edellyttää toimivaa yhteistyötä viranomaisten ja yksityissektorin välillä.
Harmaan talouden seurantaa varten asetetaan parlamentaarinen työryhmä.
Lisätietoja:
poliisijohtaja Sanna Heikinheimo, p. 0295 488 553, etunimi.sukunimi@intermin.fi
erityisavustaja Mikko Kortelainen, p. 050 301 8334 (ministeri Orpon haastattelupyynnöt)