Itärajaliikenne romahti tammikuussa
Ministeri Räsänen: Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiselle ovi auki
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin johtama virkamiestyöryhmä esitteli tänään itäliikkuvuuden vaikutuksia ja resurssitarpeita koskevan selvityksensä. Selvitystyön pohjana on käytetty skenaariota, jonka mukaan itäliikkuvuus kasvaisi noin 8 % vuositasolla sitten, kun liikkuvuus lähtee taas kasvuun.
Itärajaliikenne romahti tämän vuoden tammikuussa. Sekä henkilö- että raskaan tavaraliikenteen rajanylitykset Suomen ja Venäjän välillä vähenivät tammikuussa miltei kolmanneksella vuoden 2014 alkuun verrattuna. Henkilöiden osuus koko rajaliikenteessä oli 31 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös rekkaliikenteessä tämän vuoden alku oli poikkeuksellisen hiljainen.
Selvitystyöryhmän toimeksiantoon sisältyi myös Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan jatkokehittämistoimet ja mahdolliseen kansainvälistämiseen liittyvien hyötyjen ja haittojen tarkastelu.
Sisäministeri Päivi Räsänen toteaa, että ovi Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiselle tulevaisuudessa pidetään auki. Päätös Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisestä edellyttää yhteisiä linjauksia Venäjän kanssa samoin kuin EU-tason ja kansallisen tason päätöksiä tarvittavasta rahoituksesta. Tavoitteena on sisällyttää Parikkalan rajanylityspaikka EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) seuraavan ohjelmakauden investointikohteisiin. Näin ei suljeta pois mahdollisuutta rahoittaa kohdetta ohjelmakaudella rajanylitysliikenteen mahdollisen tulevan kasvun ja elinkeinoelämän tarpeiden sekä kansainvälistymistä koskevien tulevien linjausten mukaan.
- Uuteen rajanylityspaikkaan tulee investoida sitten, kun sitä tarvitaan rajaliikenteen tarpeisiin. Tämä edellyttää itäliikenteen voimakasta kasvua, Räsänen toteaa.
Selvityksen mukaan pääosa Parikkalan arvioidusta liikenteestä olisi siirtyvää liikennettä muilta rajanylityspaikoilta ja arvioitu nettokasvu olisi noin 17 % vuodessa. Parikkalan kansainvälistäminen pääosin suuntaisi jo olemassa olevaa liikennettä uudelleen.
Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisestä aiheutuisi valtiontaloudelle huomattavat kustannukset sekä investointien että ylläpidon kautta. Virkamiesten muodostama selvitystyöryhmä ei puolestaan tässä tilanteessa nähnyt tarpeelliseksi ja taloudellisesti järkeväksi uuden kansainvälisen rajanylityspaikan avaamista Parikkalaan.
Itäliikkuvuuden lasku alkoi noin vuosi sitten maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen. Vuonna 2013 kun itäliikkuvuuden selvitystyötä aloitettiin, itäliikkuvuus oli voimakkaassa kasvussa ja EU sekä Venäjä olivat etenemässä sovittujen askelmerkkien mukaisesti kohti viisumivapausneuvotteluita. Keväällä 2014 yhteistä viisumivapaustavoitetta koskevat keskustelut keskeytettiin toistaiseksi.
Infrastruktuuria parannettu ja kehitetty viime vuosina
Kuluvalla hallituskaudella silloiseen kasvuun vastattiin rajanylityspaikkojen kehittämisinvestoinneilla. Itärajan rajanylityspaikkojen infrastruktuuri on näiden päätösten myötä saavuttanut noin 20 miljoonan vuosittaisen rajanylittäjän läpäisykyvyn. Vuonna 2014 itärajan yli matkusti noin 11,4 miljoonaa rajanylittäjää. Rajanylitysten määrä väheni vuoteen 2013 nähden 12,1 %.
Selvitys antaa yhtenäisen kokonaiskuvan itäliikkuvuuden vaikutuksista ja resurssitarpeista eri ministeriöille ja niiden hallinnonaloille. Jatkossa selvityksen tuloksia pitää pystyä kohdentamaan oikeaan aikaikkunaan. Selvityksen laatinut työryhmä pitää tärkeänä, että vaikutus- ja resurssitarvearviota tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisesti uudelleen, toteaa kansliapäällikkö Päivi Nerg.
Selvitys itäliikkuvuuden kasvun vaikutuksista ja resurssitarpeista löytyy täältä:
www.intermin.fi/julkaisu/112015
Lisätietoja:
kansliapäällikkö Päivi Nerg, 0295 418 803
erityisavustaja Soili Haverinen, 050 456 09 82
Korjaus 27.2. klo 11.40. Vuonna 2014 itärajan yli matkusti noin 11,4 miljoonaa rajanylittäjää.