Järjestäytynyt petosrikollisuus on merkittävässä kasvussa
Järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää usein tietoverkkoteknologiaa yrityksiin kohdistuvissa petoksissa. Rikollisuuden muotoja ovat muun muassa maksuväline- ja tilauspetokset. Petollinen laskutus, rahankeräys ja markkinointi haittaavat jatkuvasti valtaosaa erityisesti pienistä ja keskisuurista yrityksistä.
Tänään julkaistun tilannekatsauksen mukaan yrityksiin kohdistuvaa rikollisuutta pidetään erityisen voimistuvana uhkana EU:ssa. Tilannekuvan julkaisusta vastaa elinkeinoelämän ja viranomaisten välisen yritysturvallisuuden kansallisen yhteistyöryhmä.
Yrityksiin kohdistuva petosrikollisuus on hyvin monimuotoinen ja laaja ilmiö, josta on saatavissa vain vähän eriteltyä tilannetietoa. Kuitenkin esimerkiksi teollisuuden toimipaikoissa noin puolet rikosvahingoista koostuu petosrikollisuudesta. Internetiä hyödyntävien rikosten torjuntaa haittaa Suomessa erityisesti se, ettei esitutkintaviranomaisella yleensä käytännössä ole toimivaltuutta tai mahdollisuuksia tutkia usein rajat ylittäviä ”nettipetoksia”.
Petosten tehokas torjunta edellyttää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa
Yrityksiin kohdistuvia rikoksia toteutetaan usein joustavilla alihankintaketjuilla, joihin rikoslain järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkistö ei sovellu. Euroopan unionin poliisivirasto Europol korostaa, että kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden selvittäminen edellyttää lähes aina tietoverkkoihin kohdistuvaa tutkintaa.
Tilannekatsauksessa todetaan, että viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä on aiheellista tehostaa erityisesti nettiä hyödyntävän petosrikollisuuden torjunnassa. Yritysten rikosvahinkoja on monesti tehokkainta torjua jakamalla ajantasaista tietoa riskeistä, joilta yritykset voivat omatoimisesti suojautua. Parhaillaan päivitetään elinkeinoelämän ja viranomaisten yhdessä laatimaa yritysten rikostorjunnan toimintamallia, jossa annetaan ohjeita muun muassa tällaisiin rikoksiin varautumiseen.
Tilannekatsauksen mukaan taloudellisen laskusuhdanteen jatkuminen lisännee myös vararikkoihin liittyvää petosrikollisuutta, etenkin velallisen rikoksia. Lisäksi lähitulevaisuuden uhkaksi arvioidaan muutos, jossa vakuutus-, pankki- ja muihin rahoituslaitoksiin kohdistuvan petosrikollisuuden painopiste siirtyy ammattimaisen talousrikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden suuntaan.
Harhaanjohtava markkinointi ongelma pienille ja keskisuurille yrityksille
Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvan petosrikollisuuden tyypillisimpiä ilmenemismuotoja ovat vilpillisen ja harhaanjohtavan markkinoinnin eri muodot sekä huijauslaskutus. Harhaanjohtavaa markkinointia on vuonna 2010 tehdyn kyselyn perusteella edellisen vuoden aikana kohdannut 60 % yksinyrittäjistä ja näiden lisäksi 8 % yksinyrittäjistä joutuu sen kohteeksi viikoittain tai useammin. Ainoastaan 17 % yksinyrittäjistä ei ole koskaan joutunut tällaisen kohteeksi.
Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Tilannekuvasta vastaa yritysturvallisuuden kansallinen yhteistyöryhmä ja se valmistellaan laajassa asiantuntijaverkostossa Keskusrikospoliisin johdolla.
Syksyllä julkaistaan yleinen yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva ja keväällä teematilannekuva. Kansallinen yhteistyöryhmä vastaa myös kansallisen yritysturvallisuusstrategian toimeenpanon seurannasta. Strategiassa on toimenpiteitä mm. yrityksiin kohdistuvan petosrikollisuuden torjumiseksi.
Yritysturvallisuutta koskeva tilannekuvaus verkossa:
www.intermin.fi/download/40788_Yritysturvallisuuden_teematilannekuva_2013_petosrikollisuus_FINAL.pdf
Lisätietoja: ylitarkastaja Ari Evwaraye, sisäministeriö, 071 878 8373, rikostarkastaja Markku Ranta-aho, Keskusrikospoliisi, 071 878 6686