Hyppää sisältöön
Media

Koordinaatioryhmä käsittelemään Venäjän hyökkäyksestä johtuvaa muuttoliiketilannetta Suomessa

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 2.3.2022 10.18
Tiedote 35/2021

Sisäministeriö on asettanut poikkihallinnollisen ryhmän koordinoimaan Suomeen suuntautuvaa muuttoliikettä, jonka taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ryhmän tarkoituksena on taata eri toimijoiden välinen sujuva tiedonvaihto ja ylläpitää yhteistä tilannekuvaa tarvittavista toimenpiteistä.

Koordinaatioryhmän yhteistyöllä varmistetaan, että toimivaltaiset viranomaiset löytävät parhaat ratkaisut mahdollisiin ongelmakohtiin, joita voi ilmetä maahantuloa, vastaanottoa, oleskelua ja työskentelyä koskevissa käytännöissä ja lainsäädännössä.

Tällä hetkellä keskusteltavia asioita ovat esimerkiksi kausityöntekijöiden saatavuus ja kausityöhön liittyvät lupamenettelyt, ukrainalaisille mahdollisesti myönnettävä tilapäinen suojelu sekä yleisesti mahdollisimman sujuvien hakemusprosessien varmistaminen nopeasti muuttuvassa tilanteessa.

Ryhmässä ovat sisäministeriön lisäksi edustettuina ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Maahanmuuttovirasto, Kuntaliitto sekä Suomen Punainen Risti.

Ryhmä on toiminnassa toistaiseksi, ja se voi kutsua työhönsä mukaan myös muita tarvittavia tahoja.

Suomi seuraa tilannetta ja varautuu ukrainalaisten vastaanottamiseen 

Ukrainan muuttoliiketilannetta seurataan nyt hyvin tiiviisti. Suomi on lisännyt tiedonvaihtoa sekä kansallisesti valtionhallinnossa että kansainvälisten kumppanien kanssa. Tilannetiedon välitystä EU:n sisällä on tehostettu entisestään.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan jo yli 670 000 ukrainalaista on joutunut pakenemaan maasta. Ensi vaiheessa muuttoliike suuntautuu Ukrainan naapurimaihin sekä maihin, joissa on jo valmiiksi ukrainalaisväestöä: jopa 90 % Puolan rajan ylittäneistä ukrainalaisista majoittuu perheen ja ystävien luona. Merkittäviä ukrainalaisvähemmistöjä on eri puolilla Eurooppaa. Myös Suomessa asuu vakituisesti noin 7 200 ukrainalaista, ja erityisesti ukrainalaisen kausityövoiman rooli on viime vuosina ollut tärkeä. 

Ukrainalaisten Suomessa jättämien turvapaikkahakemusten määrä on noussut jonkin verran viime päivinä, mutta toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että ukrainalaiset olisivat suuntaamassa erityisesti Suomeen. Tarvittaessa Suomi on varautunut sekä suureen tulijoiden määrään nopeassa ajassa että pitkäkestoiseen maahantulon paineeseen. Viranomaiset pystyvät nopeasti nostamaan vastaanottokapasiteettia, ohjaamaan tulijat tarvittaessa rekisteröitäväksi järjestelykeskuksiin ja keskittämään resursseja hakemusten nopeaan käsittelyyn.

EU:n yhteistä ratkaisua selvitetään

Vaikka EU-alueelle on saapunut jo satoja tuhansia ukrainalaisia, turvapaikkahakemusten määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa. Ukrainalaisilla ei ole tarvetta hakea suojelua välittömästi EU-alueelle saapuessaan, koska he pääsevät Schengen-alueelle biometrisellä passilla viisumivapaasti ja voivat liikkua EU-alueella vapaasti 3 kuukauden ajan rekisteröimättä oleskeluaan. Toisaalta tästä syystä ukrainalaisten muuttoliikkeestä ja määristä EU-maissa on vaikeaa saada tarkkoja tietoa. Jotkut Itä-Euroopan maat ovat alkaneet myöntää ukrainalaisille tilapäisiä oleskelulupia.

Suojelun tarve voi muuttua, kun nyt saapuvien ukrainalaisten 3 kuukauden viisumivapausaika päättyy tai jos EU-maat Ukrainan rajoilla eivät enää pysty vastaanottamaan kaikkia turvaa tarvitsevia. On myös tärkeää, että ukrainalaiset ovat yhtäläisessä asemassa kaikkialla EU:ssa. EU:n yhteisenä ratkaisuna komissio onkin ehdottamassa, että unionissa aktivoitaisiin yli 20 vuotta vanha tilapäisen suojelun direktiivi. Tilapäinen suojelu otettaisiin myös Suomessa käyttöön ensimmäisen kerran. Tässäkin viranomaisten välinen koordinaatio on todella tärkeää.

Lisätietoja:

koordinaatioryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Minna Hulkkonen, p. 0295 488 600, [email protected]
varapuheenjohtaja, maahanmuuttojohtaja Sanna Sutter, p. 0295 488 200, [email protected]