Kunnat saavat korvausta ukrainalaisille tarjoamistaan palveluista

Maahanmuuttovirasto on valmistellut hallituksen toimeksiannosta toimintamallin, jossa kuntien majoittamat tilapäisen suojelun piirissä olevat henkilöt saavat tarvitsemansa vastaanottopalvelut ilman, että kuntaan perustetaan omaa vastaanottokeskusta. Kunnat saavat valtiolta korvausta sovittujen palveluiden tuottamisesta.

Ukrainasta paenneita on Suomessa jo useissa kunnissa joko yksityisessä tai kuntien osoittamassa majoituksessa. Uuden mallin tavoitteena on, että tiettyyn kuntaan asettuneet, kuntien majoittamat ukrainalaiset voisivat halutessaan myös jatkaa asumistaan siellä. Palveluita saadakseen heidän ei siis tarvitsisi muuttaa kuntaan, jossa on vastaanottokeskus.

– Monet kunnat ovat ottaneet vastaan Ukrainasta saapuneita ja tarjonneet heille majoituksen sekä muuta apua. Tämä on hienoa ja arvostettavaa toimintaa, jota hallitus haluaa tukea. Ukrainasta paenneiden on päästävä nopeasti kiinni niin normaaliin elämään kuin heidän tilanteessaan on mahdollista, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

–  Alkuviikon kehysriihessä hallitus päätti mittavista toimista, joilla sota-alueelta saapuville ja tilapäistä suojelua hakeville turvataan kaikki tarpeelliset palvelut. Tämä mahdollistaa myös sen, että ukrainalaiset voivat asua sujuvasti niillä paikkakunnilla, joilla heillä on jo töitä tai muita siteitä, ministeri Mikkonen jatkaa.

Kunta tekee sopimuksen vastaanottokeskuksen kanssa

Jokainen tilapäistä suojelua hakenut tai saava on kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa, vaikka asuisikin yksityisessä tai kunnan tarjoamassa majoituksessa.

Uudessa toimintamallissa kunta voi tehdä vastaanottokeskuksen kanssa sopimuksen siitä, mitä vastaanottopalveluita kunta itse tuottaa niille henkilöille, joita se majoittaa alueellaan. Näitä voivat olla pelkkä majoitus tai sovittaessa myös terveydenhuollon palvelut ja välttämättömät sosiaalipalvelut. Korvattavien palveluiden on oltava vastaanottolain mukaisia.

Terveydenhuollon palvelut ja välttämättömät sosiaalipalvelut voidaan jatkossakin järjestää myös vastaanottokeskuksen kautta. Vastaanottokeskus ja kunta sopivat toimivimmasta ratkaisusta yhdessä.

Maahanmuuttovirasto maksaa kunnalle korvausta vastaanottokeskuksen kautta. Korvausta voidaan maksaa siitä lähtien, kun tilapäinen suojelu otettiin käyttöön 4.3.2022, tarvittaessa siis myös takautuvasti maalis–huhtikuulta. Maahanmuuttovirasto tiedottaa tarkemmin korvattavista kustannuksista ja ohjeistaa kuntia sopimus- ja korvauskäytännöistä.

Vain kunnille maksetaan korvausta. Yksityishenkilöille tai muille toimijoille ei korvata majoituksen tai muiden palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kuluja.

Valtio korvaa myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kuluja

Hallitus on myös sitoutunut varmistamaan, että Venäjän hyökkäystä pakenevat lapset saavat apua ja pääsevät riittävän kielenopetuksen turvin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pariin. Myös oppilashuollon palveluihin panostetaan, sillä sopeutuminen uuteen arkeen sotakokemusten jälkeen ei ole lapsille ja nuorille helppoa.

– Kunnilla on tärkeä rooli ukrainalaisten auttamisessa, jotta palvelut voidaan järjestää mahdollisimman sujuvasti. Hallitus varmistaa, että kunnille koituvat kulut korvataan niin asumisjärjestelyiden kuin myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta. Erityisen tärkeää on, että lapset pääsevät nopeasti mukaan kouluarkeen ja pienimmäiset päiväkotiin. Kunnat ovatkin tähän jo hienosti valmistautuneet aktiivisella otteella, kuntaministeri Sirpa Paatero toteaa.

Kunnille korvataan kulut kuntien järjestämistä palveluista, joiden tarkoitus on auttaa Ukrainasta paenneita lapsia ja turvata heidän oppimisensa edellytykset. Näitä ovat

• varhaiskasvatus valtionavustuksella vuonna 2022 sekä tilapäislailla vuonna 2023
• perusopetuksen valmistava opetus
• suomen tai ruotsin sekä oman äidinkielen opetus
• riittävät oppilashuollon palvelut.

Hallitus seuraa tilanteen kehittymistä

Venäjän hyökkäyksen jälkeen noin 16 000 henkilöä on hakenut Suomesta tilapäistä suojelua, jota Suomi muiden EU-maiden tavoin myöntää Ukrainasta paenneille. Tilapäisen suojelun tarkoituksena on, että Ukrainasta paenneille voidaan tarjota väliaikaista suojelua nopeasti. Tilapäistä suojelua saavat eivät pääsääntöisesti saa kotikuntalain mukaista kotikuntaa.

Toistaiseksi tilapäisen suojelun piirissä olevien palvelut toteutetaan joustavasti yhteistyössä kuntien kanssa. Hallitus tarkastelee kesäkuun 2022 loppuun mennessä tilanteen kehittymistä ja edellytyksiä kotikuntaoikeuteen. Tällöin hallitus arvioi tarpeen lisäpäätöksille ja lakimuutoksille, joilla varmistetaan sujuvat palvelut tilapäistä suojelua hakeneille ja saaville.

Lisätietoja:

maahanmuuttojohtaja Sanna Sutter, sisäministeriö, p. 0295 488 200, sanna.sutter@govsec.fi 
erityisasiantuntija Mari Helenius, Maahanmuuttovirasto, p. 0295 488 214, mari.helenius@govsec.fi
erityisavustaja Tiina Kivinen, p. 050 566 1922, tiina.kivinen@gov.fi (ministeri Mikkosen haastattelupyynnöt)
erityisavustaja Antti Kotti, p. 0295 160 548, antti.kotti@gov.fi (ministeri Paateron haastattelupyynnöt)