Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma hyvässä vauhdissa
EU:n osittain rahoittaman Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman toimenpiteillä oli vaikutettu vuoden 2003 loppuun mennessä 35 000 uuden työpaikan syntymiseen ja 20 000 työpaikan säilymiseen. Koulutustoimenpiteissä oli vuoden 2003 loppuun mennessä aloittanut 49 000 henkilöä, mikä ylittää jo asetetun kokonaistavoitteen. Uusia yrityksiä on ohjelmatoimenpiteiden tukemana syntynyt kuitenkin huomattavasti asetettua tavoitetta vähemmän. Lisäksi naistyöpaikkojen määrässä ollaan selvästi tavoitteista jäljessä.
Länsi-Suomen tavoite 2 -alueilla oli ohjelman rahoituskehyksestä sidottu rahoituspäätöksin 31.3.2004 runsaat yli 60 %. Siirtymäkauden alueella rahoituksen vastaava käyttöaste oli noin 80 %. Länsi-Suomen ohjelman rahoituskehys (EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuudet yhteensä) kaudelle 2000-2006 on 615,8 miljoonaa euroa. Ohjelman rahoitus tullaan nykyvauhdilla hyödyntämään täysimääräisesti ohjelmakauden loppuun mennessä.
Ohjelman etenemistä käsitellään 17.-18.6. Oulussa pidettävässä Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman seurantakomitean kokouksessa.
Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tiedotustilaisuuteen perjantaina 18.6. klo 12.00 alkaen Hotelli Oulun Edeniin, Nallikari, Oulu.
Länsi-Suomen maakunnissa strategia ohjaa kehittämistyötä
Länsi-Suomen ohjelman yritysvetoista ja osaamispainotteista kehittämispolitiikkaa jatketaan kehittämällä uusia osaamisen ja yritystoiminnan perusrakenteita, yrityksiä, yritysverkostoja ja innovaatioympäristöjä. Niinpä painopiste on ollut yritystuissa ja osaamisrakenteiden kehittämisessä. Yritystuet on kohdistettu maakuntakohtaisesti kunkin vahvoja toimialoja kehittäen sekä klusteroitumista tukien.
Suhdannenousu on antanut odottaa itseään ennakoitua kauemmin. Epävarmuus ja viennin vetoavun puute heijastuu sopimusvalmistuksen ja alihankinnan kautta laajasti ympäristöön, mutta perusteollisuus kuten metsä-, laite-, metalli- ja kemianteollisuus ovat jatkaneet tuotantoaan tasaisempana. Ohjelman tuella on hiottu tuotantokapasiteettia ja luotu toimintavalmiuksia kasvua ajatellen.
Väliarvioinnin ja ohjelmatarkistuksen myötä maakunnat ovat tarkentaneet loppukauden hankesuunnitelmiaan sekä rahoituksensa painopisteitä.
Satakunnan strategiassa painotetaan yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä sekä uusia koulutusohjelmia. Muuta ohjausta varten on määritelty toimenpidekokonaisuuskohtaiset painopisteet, jotka on pääsääntöisesti asetettu tukemaan korkeampaa osaamista ja sitä hyödyntävää yritystoimintaa.
Pirkanmaan strategia muodostuu keskeisten toimialojen kehittämisestä ja tukemisesta. Näitä ovat tietoteknologia ja tietoyhteiskuntatoiminnot, puutoimiala, matkailu ja kulttuuri, perinteiset teollisuudenalat sekä alkutuotanto ja elintarviketalouden tuotantoketjut, maaseutuyhteisöt.
Keski-Suomen strategia pohjautuu alueen 21 kunnan kuntakohtaiselle erikoistumiselle investointien ja koulutuksen avulla. Sen rinnalla on jatkettu toimialoittaista kehittämistyötä metallissa, puutuoteteollisuudessa, graafisessa teollisuudessa, matkailussa, elektroniikassa ja käsiteollisuudessa. Alueen osaamispohjaa vahvistetaan jatkamalla IT-maisteriohjelmia ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä vahvistetaan Taitava Keski-Suomi -hankkeessa. Jyväskylän hyvinvointiteknologiahankkeet ja Jämsän komposiittiosaamishanke ovat olleet aluekeskusohjelman keskeistä satoa.
Etelä-Pohjanmaan strategian ydin on eteläpohjalainen yrittäjyys: Etelä-Pohjanmaa lisää ja vahvistaa yrittäjyyttä kehittämällä osaamista, elinympäristöä ja vuorovaikutusta. Maakuntasuunnitelman painotukset ovat väestönkasvu, työllistävyys, elintarvikeala huippuosaajaksi, metalli- ja puuala järjestelmätoimijoiksi sekä koulutusaste ja osaaminen. Etelä-Pohjanmaa uudistaa elinkeinollisia teemaohjelmiaan klusteripohjaisiksi ohjelmiksi.
Keski-Pohjanmaan painopistealoina ovat ohjelmakauden alkupuolella informaatioteknologia-alan toimintaympäristön kehittäminen ja inhimillisten voimavarojen kehittäminen, kemian ja sen soveltamisen sekä lasertekniikan osaamisen vahvistaminen sekä perinteiset metalli-, vene- ja mekaaninen puuala. Kehittämistyössä painotetaan osaamisintensiivisten veturiyritysten ja klustereiden muodostamista, uutta yritystoimintaa sekä mikroyrityksiä.
Pohjanmaan priorisoituja toimialoja ovat mekaaninen puunjalostus, elintarviketalous, metalliteollisuus, veneteollisuus, matkailu sekä IT-toimiala. Lisäksi on priorisoitu seuraavat kehittämisen toimenpiteet; yritysyhteistyö ja verkostojen rakentaminen, alihankintatoiminnan kehittäminen, laadun kehittäminen, kansainvälisyys, uudet innovaatiot sekä tiedonsiirto oppilaitoksista ja tutkimuslaitoksista elinkeinoelämään, uuden teknologian sekä teknologisten tuotantoprosessien edistäminen ja osaamisen tason kohottaminen. Osaamiskeskusohjelmassa kehitetään Pohjanmaan vahvaa sähkö- ja energiatekniikan klusteria.
Pohjois-Pohjanmaa tavoite 2-ohjelman strategian toteuttamista täsmentää edelleen vuoden 2002 alussa allekirjoitettu Oulun kasvusopimus. Siinä määriteltiin kasvualoiksi kärkihankkeineen tietotekniikka, sisältö- ja mediatuotanto, hyvinvointiteknologia, ympäristö- ja bioteollisuus. Tämän lisäksi muina strategisesti tärkeinä vetovoimatekijöinä ovat koko ohjelma-alueella edelleen kulttuuri, matkailu ja ympäristö. Näiden alojen eteenpäin viemiseksi on olemassa maakunnallisia kärkihankkeita.
Merkittäviä hankkeita
Satakunnan esimerkkihanke, viiden yliopiston yhteinen Porin yliopistokeskus, on erinomaisen vaikuttava aikaansaannos. Yksin Porin kaupunki on viimeisen kymmenen vuoden aikana sijoittanut noin 20 miljoonaa euroa yliopistokoulutuksen kehittämiseen. Samoin tavoite 2 -ohjelmasta on kanavoitu yli 10 miljoonaa euroa samaan tarkoitukseen. Porin yliopistokeskuksessa opiskelee nykyisin yli 1 200 opiskelijaa ja työskentelee kaksi sataa henkilökuntaan kuuluvaa. Keskuksen kehittyminen on nostanut vihdoin Porin väestökehityksen nousuun. Pirkanmaalla toimii lounaisessa seutukunnassa kahdeksan sisustusalan yrityksen muodostama Casalinda-verkosto, joka harjoittaa yhteismarkkinointia mm. ammattisisustajien suuntaan. Yrityksille on suunniteltu tuoteperhe, jossa eri alan tuotteet sopivat yhteen. Hankkeen suosiota saaneilla nettisivuilla voi tehdä sisustussuunnitelmia 3D-ohjelmalla. Tällä toimintakonseptilla saadaan näkyvyyttä, jota pienten toimijoiden olisi muutoin vaikea saavuttaa. Sisustusala työllistää seutukunnassa noin 400 henkilöä ja hankkeella on tavoitteena säilyttää työpaikat sekä luoda 20 uutta työpaikkaa, joista puolet naistyöpaikkoja.
Keski-Suomessa hyvinvointiteknologian kehittämisohjelma Wellness Dream Lab tukee hyvinvointialan yritysten liikeideoiden kaupallistamisessa, markkinoinnissa, tuote- ja teknologiakehityksessä sekä yhteistyöverkostojen hyödyntämisessä. Alan osaajia koulutetaan lisää sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun että yliopiston jatkokoulutusohjelmissa. Kehittämisohjelmassa toimialan yritysten liikevaihdon kasvutavoitteeksi on asetettu 50 miljoonaa euroa vuoteen 2010 mennessä.
Etelä-Pohjanmaalla on toteutettu verkostoliiketoiminnan ja sopimushankinnan periaatteiden mukaisesti metallialan yrityspuiston kehittämishanketta entisen tiilitehtaan alueelle Kurik-kaan sekä alumiinikeskittymän yritysten verkostohanketta Alajärvellä ja Vimpelissä. Kummassakin esimerkkiverkostossa on syntynyt jo nyt useita uusia yrityksiä ja kymmeniä työpaikkoja, ja vientimarkkinointi vahvistunut ja lisääntynyt merkittävästi.
Keski-Pohjanmaan hanke-esimerkkinä on kemian tutkimus-, koulutus- ja palvelulaboratorio, joka rakennetaan osana alueen kemian osaamisen erikoistumista ja osaamisen siirtämistä. Kemia on Kokkolan seudun osaamiskeskuksen erikoistumisala. Hankkeesta hyötyy merkittävästi myös alueen metalliteollisuuden vahvistamiseen tähtäävä lasertekniikan osaamisen siirtäminen alueelle ja sen soveltaminen alueella sekä lähialueen muoviteollisuus.
Pohjanmaalla on toteutettu mekaanisen puunjalostuksen yritysten kehittämishanketta Woodpoint, jossa on tällä hetkellä yli 200 jäsentä. Hankkeessa lisätään yritysten välistä yhteistyötä, tuetaan uusien yritysten perustamista, nostetaan jalostusastetta sekä luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia verkoston jäsenyrityksille.
Pohjois-Pohjanmaalla Ylivieskan seutukunnan sopimusvalmistuksen kehittämisohjelman avulla on vauhditettu yritysten välistä yhteistyötä ja alihankintaa elektroniikan mekaniikan, metalliteollisuuden ja mekaanisen puuteollisuuden yrityksissä. Ohjelmalla tuettiin kehityshankkeita muun muassa kansainvälistymiseen, myyntiin, markkinointiin, tuotannon tehostamiseen ja tuotekehitykseen liittyen. Ohjelman avulla on syntynyt 60 uutta työpaikkaa ja neljä uutta yritystä sekä säilytetty 280 työpaikkaa. Osallistuvia yrityksiä oli noin 70.
Lisätietoa EU-ohjelmatyöstä löytyy osoitteesta www.intermin.fi/suomi/euohjelmatyo.
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, (09) 160 42838 tai 040 551 3022, yli-tarkastaja Pasi Rantahalvari, (09) 160 44682 tai 040 720 2219