Luovuus, johtajuus ja sosiaalinen pääoma ovat kaupunkiseutujen menestystekijöitä

Alueiden taloudellisen kehityksen ja kilpailukyvyn suunnan ratkaisevat asuinpaikan valinnoillaan luovat ja osaavat ihmiset. Kaupunkiseutujen monipuolisuus ja virikkeellisyys sekä ilmapiirin suvaitsevaisuus ratkaisevat sen, tulevatko ja jäävätkö huippuosaajat Suomeen. Vahvoja kilpailutekijöitä ovat myös kaupunkien arkiviihtyvyyden parantaminen sekä kaupunkikulttuuri. Näin luonnehtivat kaupunkiseutujen menestystekijöitä 16.-17. maaliskuuta 2004 Lahdessa järjestettävän kansallisen kaupunkifoorumin pääalustajat.Foorumissa julkistettava Kaupunkiseutujen kasvun aika -kirja kuvaa ensimmäisen kerran kattavasti 39 suomalaisen kaupunkiseudun kehittymistä erityisesti hyvän elämän ympäristöinä. Kaikilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla on omat vahvat ominaispiirteensä, mutta niitä yhdistää hyvinvoinnin kannalta tärkeät tekijät: toimivat palvelut, viihtyisä ja luonnonläheinen asuinympäristö sekä turvallisuus. Kuvausten mukaan suomalaiset elävät hyvää elämää kaupunkiseuduilla suurten kaupunkiseutujen tarjotessa enemmän valinnanvaraa. Globaalit haasteet ovat Culminatum Oy:n toimitusjohtaja Eero Holstilan mukaan syytä tunnustaa myös suomalaisen alue- ja kaupunkipolitiikan lähtökohdaksi. - Maailmanlaajuisesta perspektiivistä katsottuna Suomi on edelleen kaukana, kylmä ja kallis sekä lisäksi kovin vähäväkinen. Sijaintihaitat on kuitenkin kyettävä korvaamaan ylivertaisella osaamisella ja luovuudella, toteaa Holstila. Yliopistojen ja alueiden vuorovaikutuksessa teknologiavetoinen malli edustaa Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiaisenmukaan kaikkein kapeinta kehää. Mallin veturina ovat tutkimus ja tuotekehitys sekä korkean teknologian yritysten tarvitsema, valmennustyyppinen täsmäkoulutus. Sitä laajemman ydinkehän perustana on tieteellinen sivistys sen klassisessa, akateemisen tutkimuksen ja siihen perustuvan oppimisen, merkityksessä. Sillä nostetaan kaikkien asukkaiden ja organisaatioiden osaamistasoa. Vartiaisen mukaan laajin kehä koskee koko seudun yleistä ilmapiiriä ja tilaa, jonka tavoiteltavana ideaalina on luova ja suvaitseva miljöö. Arkiviihtyvyyttä korostava kaupunkikulttuuri on Helsingin yliopiston professori Antti Kariston mukaan Suomessa hiljalleen nousussa. Kariston mukaan ikärakenteen muutoksella on suuri merkitys, sillä kiireettömiä ja samalla aktiivisia vanhoja ihmisiä tulee olemaan kaupungeissa selvästi aikaisempaa enemmän. Hyvä kaupunki tarjoaa toimintoja ja mukavuustekijöitä kaikenikäisille sekä nuorille että vanhoille. Karisto painottaa monimuotoisten, viihtymistä korostavien kaupunkikokemusten merkitystä kaupunkien kehittämisessä.Kaupunkiseutujen tulevaisuuden kriittinen kysymys on niiden johtaminen. Professori Yiannis Gabriel Imperial Collegesta, Lontoosta perään kuuluttaa uudenlaista johtajuutta - Tämän päivän johtajien täytyy hyväksyä se, että hallinta voidaan taata vain luopumalla hallitsemisesta. Gabrielin mukaan tunneälyä pidetään tällä hetkellä johtajuuden taitona, jonka tärkeys ohittaa strategisen ajattelun tai taktisen terävyyden taidot. Sen ulottuvuuksia ovat tietoisuus itsestä, itsensä sääntely, motivaatio, empatia ja sosiaaliset taidot. Tämä päivän johtaja yhdistää edellä kuvattuja ominaisuuksia ja hyväksyy, että hänen on tyydyttävä ennustamattomuuteen, mullistaviin muutoksiin ja mahdollisuuksiin.Professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta pitää seudullista yhteistyötä näkyvänä esimerkkinä kunnallishallinnon murroksesta. - Seudullinen yhteistyö näyttäytyy tällä hetkellä luovana kaaoksena, jossa kunnat etsivät uusia tapoja hallita yhä kiihtyvää muutosta selviytyäkseen tehtävistään. Haveri kysyykin, nouseekoseutukunnista ?seudullisia valtiomiehiä?, jotka näkevät yhteistyön tärkeyden ja ottavat tehtäväkseen muutoksen toteuttamisen omalla alueellaan. - Puheen tasolla yhteistyö toimii, mutta rohkeus rakenteellisiin ratkaisuihin puuttuu, toteaa Haveri.Tulevaisuuden menestyvien kaupunkiseutujen hallinto perustuu sekä kansalaisten että kansalaisryhmien osallisuuteen. Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton (HELKA) kunniapuheenjohtaja Riitta Fabricius totesi järjestöjen kehittävän myös muuttuviin tilanteisiin ja seutuistumiskehitykseen sovellettavia toimintamalleja. Kansalaisten seudullisten yhteistyöelinten - esimerkiksi aluefoorumit, alueelliset swot-tarkastelut ja seminaarit - avulla kerättyjen tietojen pohjalta voidaan tuottaa tarvittavaa lisätietoa hallinnon ja päättäjien toimenpiteiden tueksi. Kansalaistoiminta on keskeinen osa kaupunkiseutujen sosiaalista pääomaa.Kansallinen kaupunkifoorum järjestetään nyt kuudetta kertaa. Lahden kaupunkifoorumiin osallistuu 270 henkilöä. Seuraava kaupunkifoorum järjestetään toukokuussa 2005 Vaasassa.Lisätietoja: projektijohtaja Ulla-Maija Laiho 040 826 8767, erikoistutkija Janne Antikainen 040 764 1829, tiedottaja Katja Palonen (09) 160 44681 (SM) Lahden kaupungin tiedotuspäällikkö Sari Pauninsalo, 050 559 4004